Proverbes 13
1 L'enfant sage écoute l'avis de son père: mais le moqueur n'écoute pas la réprimande.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 Par les fruits de sa bouche l'homme est rassasié de biens; mais la convoitise des infidèles [recueille] l'injure.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 Qui surveille sa bouche, met en sûreté sa vie; pour qui tient ses lèvres ouvertes, la ruine est là.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 L'appétit des paresseux est avide, et ne le mène à rien; mais l'appétit des diligents est entièrement satisfait.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 Le juste a le langage menteur en aversion; mais le méchant diffame et outrage.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 La justice préserve l'innocence, mais l'impiété cause la ruine du pécheur.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 Tel fait le riche, qui n'a rien du tout; tel fait le pauvre, qui a beaucoup de bien.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 Avec des richesses on rachète sa vie; mais le pauvre n'a pas de menaces à entendre.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 La lumière des justes a toujours un riant éclat; mais la lampe des impies s'éteint.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 Par l'orgueil on ne fait naître que des rixes; mais ceux qui accueillent un conseil, possèdent la sagesse.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 La richesse se dissipe plus vite qu'un souffle; mais celui qui amasse dans sa main, l'accroît.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 L'espoir différé rend le cœur malade; mais le souhait accompli est un arbre de vie.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Qui méprise la Parole, se perd; mais qui respecte la Loi, sera récompensé.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 La doctrine du sage est une source de vie, faisant échapper aux lacs de la mort.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Un bon esprit concilie la faveur; mais la voie des perfides est pénible.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Tout homme prudent agit avec jugement; mais l'insensé déploie de la folie.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 Un messager infidèle tombe dans le malheur; mais un envoyé sûr fait du bien.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Indigence et honte pour qui déserte la discipline; mais qui a égard à la correction, parvient à la gloire.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 Un souhait accompli est doux au cœur; et ce que les fous abhorrent, c'est de fuir le mal.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 Hante les sages, et sage tu seras; mais qui se plaît avec les fous, se déprave.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 Le malheur poursuit les pécheurs, mais le bonheur est la rétribution des justes.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 L'homme de bien laisse son héritage aux enfants de ses enfants, mais l'opulence du pécheur est réservée pour le juste.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 Le défrichement du pauvre donne abondance de denrées; mais tel se ruine, faute de justice.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 Epargner la verge, c'est haïr son enfant; mais c'est l'aimer que de veiller à sa correction.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 Le juste mange à satisfaire sa faim; mais le ventre des impies ressent la disette.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
