Matthieu 22
1 Et reprenant la parole, Jésus leur parla derechef en paraboles, en disant:
Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
2 « Le royaume des cieux ressemble à un roi qui fit des noces à son fils,
Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
3 et il dépêcha ses esclaves pour mander ceux qui avaient été invités aux noces, et ils ne voulaient pas venir.
Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
4 Il dépêcha derechef d'autres esclaves, en disant: « Dites aux invités: Voici, j'ai préparé mon festin; mes taureaux et mes bêtes grasses sont tués, et tout est prêt; venez aux noces. »
Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
5 Mais eux n'en ayant tenu compte s'en allèrent, qui à son champ, et qui à son négoce,
Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
6 tandis que les autres ayant saisi les esclaves les maltraitèrent et les mirent à mort.
Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
7 Mais le roi en fut irrité, et ayant expédié ses armées il fit périr ces meurtriers et brûla leur ville.
Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
8 Alors il dit à ses esclaves: « Les noces sont bien prêtes, mais les invités n'en étaient pas dignes;
Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
9 allez donc dans les carrefours des chemins, et tous ceux que vous trouverez, invitez-les aux noces. »
Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
10 Et ces esclaves s'en étant allés sur les chemins réunirent tous ceux qu'ils trouvèrent, méchants et bons, et la salle nuptiale fut remplie de convives.
Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
11 Mais le roi étant entré pour voir les convives aperçut là un homme qui n'était pas revêtu d'un habit de noce,
Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
12 et il lui dit: « Camarade, comment es-tu entré ici, sans avoir un habit de noce? » Et l'autre resta bouche close.
Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
13 Alors le roi dit à ses serviteurs: « Après lui avoir lié les pieds et les mains, jetez-le dans les ténèbres extérieures. » Là sera le pleur et le grincement des dents.
Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
14 Il y a en effet beaucoup d'appelés, mais peu d'élus. »
Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
15 Alors les pharisiens s'en étant allés tinrent conseil afin de le faire tomber dans le piège par un mot,
Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
16 et ils lui députent leurs disciples avec les Hérodiens pour lui dire: « Maître, nous savons que tu es véridique, et que tu enseignes avec vérité la voie et que tu ne fais pas acceptions de personnes, car tu ne regardes pas à l'apparence des hommes;
Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
17 dis-nous donc, que t'en semble? Est-il permis ou non de payer l'impôt à l'empereur? »
Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
18 Mais Jésus, connaissant leur méchanceté, dit: « Pourquoi me mettez-vous à l'épreuve? Hypocrites!
Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
19 Montrez-moi la monnaie de l'impôt. » Et ils lui présentèrent un denier.
Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
20 Et il leur dit: « De qui est cette effigie et cette légende? »
Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21 Ils disent: « De l'empereur. » Alors il leur dit: « Rendez donc à l'empereur ce qui est à l'empereur, et à Dieu ce qui est à Dieu. »
He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22 Ce qu'ayant ouï, ils furent émerveillés, et l'ayant quitté ils s'en allèrent.
Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
23 Ce jour-là vinrent à lui des sadducéens disant qu'il n'y a pas de résurrection, et ils l'interrogèrent
Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
24 en disant: « Maître, Moïse a dit: Si quelqu'un vient à mourir sans avoir d'enfants, son frère épousera sa femme à titre de beau-frère et il suscitera une postérité à son frère.
Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
25 Or, il y avait parmi nous sept frères: et le premier, après s'être marié, mourut, et n'ayant pas de postérité il laissa sa femme à son frère;
Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
26 il en fut de même du second, et du troisième, et de tous les sept;
Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
27 après eux tous la femme mourut.
Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
28 Eh bien! lors de la résurrection, duquel des sept sera-t-elle femme? Car ils l'ont tous possédée. »
Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
29 Mais Jésus leur répliqua: « Vous vous égarez, parce que vous ne connaissez ni les écritures, ni la puissance de Dieu;
Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
30 car, lors de la résurrection, ni les hommes ne prennent des femmes, ni les femmes des maris, mais ils sont comme des anges dans le ciel.
Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
31 Or, quant à la résurrection des morts, n'avez-vous pas lu ce dont Dieu vous a parlé lorsqu'il dit:
Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
32 Je suis le Dieu d'Abraham, et le Dieu d'Isaac, et le Dieu de Jacob? Il n'est pas le Dieu des morts, mais des vivants. »
Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
33 Ce que la foule ayant ouï, elle était stupéfaite de son enseignement.
Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
34 Mais les pharisiens, ayant appris qu'il avait fermé la bouche aux sadducéens, se réunirent au même lieu,
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
35 et l'un d'entre eux, un légiste, lui demanda pour le mettre à l'épreuve:
Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
36 « Maître, quel est le grand commandement dans la loi? »
Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
37 Et il lui dit: « Tu aimeras le Seigneur ton Dieu de tout ton cœur, et de toute ton âme, et de toute ta pensée;
Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
38 celui-ci est le grand et le premier commandement;
Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
39 le second, semblablement: tu aimeras ton prochain comme toi-même.
Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
40 De ces deux commandements dépend la loi tout entière, ainsi que les prophètes. »
Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
41 Mais les pharisiens se trouvant réunis, Jésus leur demanda:
Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
42 « Que vous semble-t-il du Christ? De qui est-il fils? » Il lui disent: « De David. »
Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
43 Il leur dit: « Comment donc David étant inspiré l'appelle-t-il seigneur, lorsqu'il dit:
Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
44 « le Seigneur a dit à mon seigneur: Assieds-toi à Ma droite, jusques à ce que J'aie mis tes ennemis sous tes pieds?
Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
45 Si donc David l'appelle seigneur, comment est-il son fils? »
Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
46 Et personne ne pouvait lui répondre un mot, et dès ce jour-là nul n'osa l'interroger.
Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
