Ézéchiel 12
1 Et la parole de l'Éternel me fut adressée en ces mots:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
2 Fils de l'homme, tu résides au milieu d'une race rebelle, qui a des yeux pour voir, mais ne voit pas, des oreilles pour entendre, mais n'entend pas, car c'est une race rebelle.
"Ihmislapsi, sinä asut uppiniskaisen suvun keskellä, niiden, joilla on silmät nähdä, mutta eivät näe, ja korvat kuulla, mutta eivät kuule; sillä he ovat uppiniskainen suku.
3 Mais toi, fils de l'homme, fais-toi un attirail d'émigrant, et émigre de jour sous leurs yeux, et émigre du lieu où tu es, en un autre lieu, sous leurs yeux. Peut-être verront-ils qu'ils sont une race rebelle.
Sinä, ihmislapsi, tee itsellesi matkavarusteet ja mene päiväiseen aikaan heidän silmäinsä edessä pakkosiirtolaisuuteen; sinun on mentävä pakkosiirtolaisuuteen omalta paikkakunnaltasi toiseen paikkakuntaan heidän silmäinsä edessä. Ehkäpä he näkevät sen, sillä he ovat uppiniskainen suku.
4 Et tu feras partir ton attirail, comme un attirail d'émigrant, de jour sous leurs yeux, et toi, tu partiras le soir sous leurs yeux, comme on part pour émigrer.
Ja vie ulos varusteesi, niinkuin pakkosiirtolaiset varusteensa, päiväiseen aikaan heidän silmäinsä edessä; mutta lähde itse illalla heidän silmäinsä edessä, niinkuin pakkosiirtolaiset lähtevät.
5 Sous leurs yeux fais une brèche au mur de ta maison, et fais sortir ton attirail parla.
Murtaudu läpi seinän heidän silmäinsä edessä ja vie ne siitä ulos.
6 Sous leurs yeux mets-le sur ton épaule, emporte-le de nuit, tu te voileras le visage pour ne pas voir le pays; car je t'ai mis comme signe prophétique devant la maison d'Israël.
Nosta ne hartioillesi heidän silmäinsä edessä ja vie ulos pilkkopimeässä; peitä kasvosi, niin ettet näe maata. Sillä ennusmerkiksi minä olen sinut pannut Israelin heimolle."
7 Et j'exécutai l'ordre que j'avais reçu. Je fis sortir mon attirail comme un attirail d'émigrant, de jour; et le soir je fis une brèche au mur de ma maison avec la main, et le fis sortir de nuit, le prenant sur l'épaule sous leurs yeux.
Ja minä tein, niinkuin minua oli käsketty: minä vein ulos päiväiseen aikaan varusteeni, niinkuin pakkosiirtolaiset varusteensa, mutta illalla minä murtauduin käsin läpi seinän; pilkkopimeässä minä ne vein ulos, minä nostin ne hartioilleni heidän silmäinsä edessä.
8 Et le matin, la parole de l'Éternel me fut adressée en ces mots:
Mutta aamulla minulle tuli tämä Herran sana:
9 Fils de l'homme, la maison d'Israël, cette race rebelle, ne t'a-t-elle pas dit: Que fais-tu?
"Ihmislapsi, eikö ole Israelin heimo, uppiniskainen suku, sinulle sanonut: 'Mitä sinä teet?'
10 Dis-leur: Ainsi parle le Seigneur, l'Éternel: C'est le prince qui est à Jérusalem que désigne cette prophétie, ainsi que toute la maison d'Israël qui s'y trouve.
Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Ruhtinasta, joka on Jerusalemissa, koskee tämä ennustus ja kaikkea Israelin heimoa, mikä on heidän keskuudessaan.
11 Dis: Je suis votre signe prophétique. La chose que j'ai faite, est celle qui leur arrivera: ils émigreront et iront en captivité.
Sano: Minä olen teille ennusmerkki: niinkuin minä tein, niin heille tehdään, pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen he menevät.
12 Et le prince qui est parmi eux portera sur son épaule un fardeau, de nuit, et partira; à la muraille on fera une brèche pour l'y faire passer; il se voilera le visage pour ne pas voir de ses yeux le pays.
Ruhtinas, joka on heidän keskellänsä, nostaa nostettavansa hartioilleen ja lähtee ulos pilkkopimeässä; seinästä he murtautuvat läpi, viedäkseen siitä ulos vietävänsä. Kasvonsa hän peittää, koska hän ei ole silmillänsä näkevä maata.
13 Et j'étendrai mon réseau sur lui, afin qu'il se prenne dans mon filet, et je l'amènerai à Babel, au pays des Chaldéens, mais il ne le verra pas et il y mourra.
Minä levitän verkkoni hänen ylitsensä, ja hän takertuu minun pyydykseeni; minä vien hänet Baabeliin, kaldealaisten maahan, mutta sitä hän ei saa nähdä, ja sinne hän kuolee.
14 Et tous ceux qui l'entourent, ses auxiliaires, et tous ses bataillons, je les disséminerai à tous les vents, et tirerai l'épée derrière eux.
Ja kaikki, keitä hänellä on ympärillään apunansa, ja kaikki hänen sotajoukkonsa minä hajotan kaikkiin tuuliin, ja minä ajan niitä takaa paljastetulla miekalla.
15 Alors ils reconnaîtront que je suis l'Éternel, quand je les aurai dispersés parmi les nations, et disséminés dans les pays divers.
Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät pakanain sekaan ja sirotan heidät muihin maihin.
16 Cependant j'en laisserai un petit nombre survivre à l'épée, à la famine et à la peste, afin qu'ils racontent toutes leurs abominations aux nations chez lesquelles ils viendront, et qu'ils reconnaissent que je suis l'Éternel.
Mutta vähäisen määrän heitä minä jätän miekasta, nälästä ja rutosta jäljelle kertomaan pakanain seassa, siellä, minne he joutuvat, kaikista kauhistuksistansa; ja ne tulevat tietämään, että minä olen Herra."
17 Et la parole de l'Éternel me fut adressée en ces mots:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
18 Fils de l'homme, mange ton pain dans le trouble, et bois ton eau dans l'anxiété et les alarmes!
"Ihmislapsi, syö leipäsi vavisten, juo vetesi väristen ja huolenalaisena
19 Et dis au peuple du pays: Ainsi prononce le Seigneur, l'Éternel, sur les habitants de Jérusalem dans le pays d'Israël: Ils mangeront leur pain dans les alarmes, et boiront leur eau dans la stupeur, parce que leur pays sera désolé, dépouillé de tout ce qui y est, à cause de l'injustice de tous ceux qui l'habitent;
ja sano maan kansalle: Näin sanoo Herra, Herra Jerusalemin asukkaista Israelin maassa: He tulevat syömään leipänsä huolenalaisina ja juomaan vetensä kauhun vallassa, ja sen maa tulee autioksi kaikesta, mitä siinä on, kaikkien siinä asuvaisten väkivaltaisuuden tähden.
20 et les villes peuplées deviendront désertes, et le pays sera désolé, afin que vous sachiez que je suis l'Éternel.
Asutut kaupungit joutuvat raunioiksi, ja maa tulee autioksi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."
21 Et la parole de l'Éternel me fut adressée en ces mots:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
22 Fils de l'homme, qu'est-ce que ces discours moqueurs dans le pays d'Israël? vous dites: Les jours se prolongent, et toutes les visions sont perdues.
"Ihmislapsi, miksi teillä on tämä pilkkalause Israelin maasta, kun sanotte: 'Aika venyy pitkälle, ja tyhjään raukeavat kaikki näyt?'
23 Pour cela dis-leur: Ainsi parle le Seigneur, l'Éternel: Je ferai cesser ces discours moqueurs, et on ne les tiendra plus en Israël. Dis-leur au contraire: Le temps approche, et toutes les visions s'accompliront.
Sentähden sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun tästä pilkkalauseesta, niin ettei sitä enää lausuta Israelissa. Sano heille päinvastoin: Lähellä on aika ja kaikkien näkyjen täyttymys.
24 Car désormais il n'y aura plus de visions vaines, ni d'oracles trompeurs dans la maison d'Israël;
Sillä ei ole oleva enää petollista näkyä, ei liukasta ennustelua Israelin heimon keskuudessa.
25 car je suis l'Éternel; je parle, et ce que je dis s'exécutera, sans plus long délai: oui, c'est durant vos jours, race rebelle, que je parle et que j'exécuterai ma parole, dit le Seigneur, l'Éternel.
Sillä minä, Herra, minä puhun; ja minkä sanan minä puhun, se tapahtuu eikä enää viivy. Sillä teidän aikananne, uppiniskainen suku, minä sanan puhun ja sen myös täytän, sanoo Herra, Herra."
26 Et la parole de l'Éternel me fut adressée en ces mots:
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
27 Fils de l'homme, voici, les hommes d'Israël disent: La vision qu'il a, est à long terme, et c'est pour des temps éloignés qu'il prophétise.
"Ihmislapsi, katso, Israelin heimo sanoo: 'Niihin näkyihin, joita tämä näkee, on päiviä paljon, ja hän ennustaa kaukaisista ajoista'.
28 C'est pourquoi dis-leur: Ainsi parle le Seigneur, l'Éternel: Tout ce que j'ai prononcé, ne sera plus ajourné, et mes paroles seront exécutées, dit le Seigneur, l'Éternel.
Sentähden sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Ei viivy enää yksikään minun sanani: Minkä sanan minä puhun, se tapahtuu, sanoo Herra, Herra."
