2 Chroniques 20
1 Et dans la suite il arriva que les fils de Moab et les fils d'Ammon, et avec eux une fraction des Meünites s'avancèrent contre Josaphat pour l'attaquer.
Sitte tulivat Moabilaiset, Ammonilaiset ja heidän kanssansa myös muita, paitsi Ammonilaisia, sotimaan Josaphatia vastaan.
2 Et l'on vint en donner avis à Josaphat en ces termes: Il arrive contre toi une grande multitude depuis l'autre côté de la mer, depuis Aram, et voilà qu'ils sont à Hatsatson-Thamar, c'est-à-dire Engueddi.
Niin tultiin ja ilmoitettiin Josaphatille, sanoen: sinua vastaan tulee sangen suuri sotajoukko Syriasta, tuolta puolelta meren; ja katso, he ovat HatsetsonTamarissa: se on Engeddi.
3 Alors Josaphat eut crainte, et il se décida à consulter pour lui l'Éternel; et il proclama un jeûne pour tout Juda.
Mutta Josaphat pelkäsi, ja asetti kasvonsa etsimään Herraa, ja antoi kuuluttaa paaston koko Juudassa.
4 Et Juda s'assembla pour obtenir secours de l'Éternel, et de toutes les villes de Juda aussi l'on arriva pour chercher l'Éternel.
Ja Juuda tuli kokoon etsimään Herralta; tultiin myös kaikista Juudan kaupungeista etsimään Herraa.
5 Et Josaphat parut dans l'Assemblée de Juda et de Jérusalem au Temple de l'Éternel devant le nouveau parvis
Ja Josaphat seisoi Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herran huoneessa, uuden pihan edessä.
6 et il dit: Éternel, Dieu de nos pères, n'es-tu pas Dieu dans les Cieux, et n'es-tu pas souverain de tous les royaumes des nations? et dans ta main est force et vertu, et il n'est personne qui te résiste.
Ja hän sanoi: Herra meidän isäimme Jumala! etkös ole Jumala taivaissa, joka hallitset kaikkein pakanain valtakunnissa? Ja sinun kädessäs on väki ja voima, ja ei ole yhtään, joka voi olla sinua vastaan.
7 N'as-tu pas, ô notre Dieu, chassé les habitants de ce pays devant ton peuple d'Israël, et ne l'as-tu pas donné pour l'éternité à la race d'Abraham qui t'aimait?
Etkös sinä, meidän Jumalamme, ole ajanut tämän maan asujamia kansas Israelin edestä pois? ja olet sen antanut Abrahamin sinun ystäväs siemenelle ijankaikkisesti;
8 Et ils l'ont habité et t'y ont érigé un Sanctuaire pour ton Nom, disant:
Niin että he ovat asuneet siinä, ja ovat rakentaneet sinun nimelles pyhän, sanoen:
9 Si nous sommes assaillis par la calamité, l'épée, le jugement et la peste et la famine, nous nous présenterons devant ce Temple et devant toi, car ton Nom est dans ce Temple, et nous élèverons vers toi nos cris du sein de notre détresse, et tu exauceras et sauveras.
Kuin joku onnettomuus, rangaistusmiekka, rutto eli kallis aika meille tulee, niin pitää meidän seisoman tässä huoneessa sinun edessäs (sillä sinun nimes on tässä huoneessa) ja huutaman sinua tuskassamme, niin sinä kuulet ja autat.
10 Or maintenant voici les fils d'Ammon et de Moab et ceux de la montagne de Séïr, chez lesquels tu n'as pas permis aux Israélites d'entrer, lorsqu'ils venaient du pays d'Egypte et qu'ils évitèrent et ne détruisirent pas,
Ja nyt katso, Ammonin lapset, Moab ja Seirin vuorelaiset, joidenka kautta et sinä antanut Israelin lasten mennä, vaeltaissansa Egyptistä; vaan heidän täytyi palata pois heidän tyköänsä, eikä hävittäneet heitä;
11 voilà que ces gens nous payent de retour en venant nous chasser de notre propriété où tu nous as installés.
Ja katso, he kostavat sen meille; ja he tulevat meitä ajamaan perinnöstäs pois, jonka meille perinnöksi antanut olet.
12 O notre Dieu, n'exerceras-tu pas tes jugements sur eux? Car nous sommes sans force devant cette nombreuse multitude qui marche sur nous, et nous ne savons que faire, mais nos yeux sont tournés vers toi.
Meidän Jumalamme! etkös heitä tuomitse? Sillä ei ole meillä yhtään voimaa tätä suurta joukkoa vastaan, joka tulee meitä vastaan: emme tiedä, mitä me teemme, vaan meidän silmämme katselevat sinun puolees.
13 Or tout Juda était debout devant l'Éternel, et même leurs enfants, leurs femmes et leurs fils.
Ja kaikki Juuda seisoi Herran edessä, lapsinensa, vaimoinensa ja poikinensa.
14 Mais Jahaziel, fils de Zacharie, fils de Benaïa, fils de Jehiel, fils de Matthania, Lévite, des fils d'Asaph, reçut l'Esprit de l'Éternel au sein de l'Assemblée
Ja Jehasielin Sakarian pojan, Benajan pojan, Jehielin pojan, Mattanjan pojan päälle, Leviläisen Asaphin lapsista, tuli Herran henki seurakunnan keskellä,
15 et il dit: Attention! tout Juda, et habitants de Jérusalem, et toi, roi Josaphat! Ainsi parle à vous l'Éternel: Soyez sans crainte et sans effroi devant cette nombreuse multitude, car ce n'est pas ici votre guerre, c'est celle de Dieu.
Ja sanoi: kuulkaat, koko Juuda ja Jerusalemin asuvaiset, ja kuningas Josaphat! Näin sanoo Herra teille: älkäät peljätkö, älkäät vavisko tätä suurta joukkoa, sillä te ette sodi, vaan Jumala.
16 Demain faites une descente sur eux; voici, ils graviront la montée de Tsits et vous les atteindrez à l'extrémité de la vallée devant le Désert de Jéruël.
Huomenna pitää teidän menemän alas heidän tykönsä, ja katso, he menevät ylös Zitsin paltaan, ja te löydätte heidät ojan lopulla kohdastansa Jeruelin korven edessä.
17 Vous n'aurez pas à vous y battre, paraissez, faites halte et soyez témoins de la délivrance que l'Éternel opérera pour vous. Juda et Jérusalem, soyez sans crainte et sans effroi, demain sortez à leur rencontre! et l'Éternel sera avec vous.
Ei teidän pidä sotiman tässä asiassa, ainoastansa käykäät edes, seisokaat ja katsokaat Herran autuutta, joka on teidän kanssanne: Juuda ja Jerusalem, älkäät peljätkö ja älkäät hämmästykö, menkäät huomenna ulos heitä vastaan, Herra on teidän kanssanne.
18 Alors Josaphat s'inclina la face contre terre, et tout Juda et les habitants de Jérusalem se prosternèrent devant l'Éternel pour rendre hommage à l'Éternel.
Silloin kumarsi Josaphat kasvoillensa maahan; ja kaikki Juuda ja Jerusalemin asuvaiset lankesivat Herran eteen ja rukoilivat Herraa.
19 Et les Lévites, des fils des Cahathites et des fils des Coraïtes, se levèrent pour louer l'Éternel, Dieu d'Israël, à haute et forte voix.
Ja Leviläiset Kahatilaisten lapsista ja Korhilaisten lapsista nousivat kiittämään Herraa Israelin Jumalaa kovalla äänellä korkeuteen päin.
20 Et au matin ils se levèrent et partirent pour le Désert de Thékôa, et à leur départ Josaphat parut et dit: Écoutez-moi, Juda et habitants de Jérusalem! soyez fermes à vous confier en l'Éternel, votre Dieu, et vous pourrez être fermes: confiez-vous dans ses prophètes et vous aurez le succès.
Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät Tekoan korpeen. Ja heidän lähteissänsä seisoi Josaphat ja sanoi: kuulkaat minua, Juuda ja Jerusalemin asujamet, uskokaat Herran teidän Jumalanne päälle, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaat hänen prophetansa, niin te menestytte.
21 Et il se consulta avec le peuple, et il désigna des chantres de l'Éternel, qui, en costume sacré, rendaient grâces en passant devant la troupe équipée, et disaient: Louez l'Éternel, car sa miséricorde est éternelle.
Ja hän keskusteli kansan kanssa, ja asetti veisaajat Herralle, kiittämään pyhässä kaunistuksessa, mennessä hankitun sotaväen edellä, jotka sanoivat: kiittäkäät Herraa, sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
22 Et dans le moment où ils commençaient le concert et le cantique, l'Éternel plaça une embuscade contre les fils d'Ammon, de Moab, et ceux de la montagne de Séïr venus en Juda, et ceux-ci furent défaits.
Ja sittekuin he rupesivat kiittämään ja ylistämään, antoi Herra väijyjät tulla Ammonin, Moabin ja Seirin vuorelaisten päälle, jotka Juudaa vastaan tulleet olivat; ja he löivät heidät.
23 Et les fils d'Ammon et de Moab prirent position contre les habitants de la montagne de Séïr pour les dévouer et les massacrer, et quand ils en eurent fini avec les habitants de Séïr, ils s'aidèrent l'un l'autre à leur propre carnage.
Niin nousivat Ammonin ja Moabin lapset Seirin vuoren asuvia vastaan, tappamaan ja hävittämään heitä. Ja sittekuin he olivat lopettaneet Seirin asuvaiset, autti kukin lähimmäistänsä toinen toistansa tappamaan.
24 Cependant Juda atteignit la hauteur d'où on a la vue du Désert, et là ils regardèrent du côté de la multitude, et voilà que c'étaient des cadavres jonchant la terre, et pas un n'avait échappé.
Mutta kuin Juuda tuli Mitspaan, joka on korven tykönä, käänsivät he heitänsä joukkoa päin, ja katso, silloin makasivat kuolleet ruumiit maassa, niin ettei yksikään heistä ollut päässyt.
25 Alors Josaphat et son monde vinrent pour le pillage de leur butin, et ils trouvèrent chez eux abondance de bien, d'habits et de vases précieux, et ils en enlevèrent tant qu'ils ne les pouvaient porter; et ils furent trois jours à piller le butin, car il était considérable.
Ja Josaphat tuli väkinensä jakamaan heidän saalistansa, ja he löysivät siellä ruumisten seassa tavaraa ja kallista kalua, ja he ottivat heiltä niin paljon, ettei he voineet kantaa; ja he ottivat siitä saaliista kolme päivää; sillä sitä oli sangen paljo.
26 Et le quatrième jour ils s'assemblèrent dans la Vallée de bénédiction, car là ils bénirent l'Éternel, c'est pourquoi ils donnèrent à ce lieu le nom de Vallée de bénédiction, qu'il a encore aujourd'hui.
Neljäntenä päivänä tulivat he kokoon Kiitoslaaksoon, sillä siinä he kiittivät Herraa; siitä kutsutaan se paikka Kiitoslaaksoksi tähän päivään asti.
27 Et tous les hommes de Juda et de Jérusalem, et Josaphat à leur tête, reprirent le chemin de Jérusalem dans la joie, car l'Éternel leur avait donné dans leurs ennemis une cause de joie.
Ja kaikki Juuda ja Jerusalem palasivat takaperin, ja Josaphat kaikkein ensin, niin että he menivät ilolla Jerusalemiin; sillä Herra oli antanut heille ilon heidän vihollisistansa.
28 Et ils firent leur entrée à Jérusalem avec des harpes et des luths et des trompettes, jusqu'au Temple de l'Éternel.
Ja he menivät Jerusalemiin psaltareilla, harpuilla ja basunilla, Herran huoneesen.
29 Et la terreur de Dieu envahit tous les royaumes des pays divers, lorsqu'ils apprirent que l'Éternel avait livré bataille aux ennemis d'Israël.
Ja Jumalan pelko tuli kaikkein valtakuntain päälle maalla, sittekuin he kuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan.
30 Et le royaume de Josaphat fut tranquille, et son Dieu lui donna le repos de toutes parts.
Ja niin Josaphatin valtakunta oli levossa; ja Jumala antoi hänelle levon ympäristöllänsä.
31 Ainsi régna Josaphat sur Juda. Il avait trente-cinq ans à son avènement et régna vingt-cinq ans à Jérusalem. Or le nom de sa mère était Azuba, fille de Silchi.
Ja Josaphat hallitsi Juudaa, ja oli viiden ajastaikainen neljättäkymmentä tullessansa kuninkaaksi ja hallitsi Jerusalemissa viisikolmattakymmentä ajastaikaa; hänen äitinsä nimi oli Asuba Silhin tytär.
32 Et il marcha sur les errements de son père Asa, et il n'en dévia point, pratiquant ce qui est bien aux yeux de l'Éternel.
Ja hän vaelsi isänsä Asan teillä ja ei siitä horjahtanut, ja teki sitä mikä Herralle otollinen oli;
33 Seulement les tertres ne disparurent pas, et le peuple n'avait pas non plus le cœur dirigé vers le Dieu de ses pères.
Paitsi ettei korkeudet tulleet otetuiksi pois; sillä ettei kansa vielä asettanut sydäntänsä Herran isänsä Jumalan tykö.
34 Le reste des actes de Josaphat, les premiers et les derniers sont d'ailleurs consignés dans les histoires de Jéhu, fils de Hanani, insérées dans le livre des rois d'Israël.
Mitä enempi Josaphatin töistä sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: katso, ne ovat kirjoitetut Jehun Hananin pojan teoissa, jotka hän oli kirjoittanut Israelin kuningasten kirjaan.
35 Et dans la suite Josaphat, roi de Juda, se confédéra avec Achazia, roi d'Israël, impie dans sa conduite.
Senjälkeen yhdisti Josaphat Juudan kuningas itsensä Ahasian Israelin kuninkaan kanssa, joka oli jumalatoin menoissansa.
36 Et ils se confédérèrent ensemble pour construire des navires pour le voyage de Tarsis; et ils firent leurs vaisseaux à Etsion-Géber.
Ja hän suostui hänen kanssansa haaksia tekemään, vaeltaaksensa Tarsikseen. Ja he tekivät haaksia EtseonGeberissä.
37 Alors Eliézer, fils de Dodava, de Marésa, prononça une prophétie contre Josaphat en ces termes: Parce que tu t'es confédéré avec Achazia, l'Éternel a détruit ton œuvre. Et les navires furent mis en pièces et ne purent faire le voyage de Tarsis.
Mutta Elieser Dodavan poika Maresasta ennusti Josaphatia vastaan ja sanoi: ettäs olet suostunut Ahasiaan, on Herra särkenyt sinun työs; ja haahdet menivät rikki, ja ei he saaneet enää Tarsikseen kulkea.
