< Psaumes 95 >
1 Venez, chantons à l'Éternel; jetons des cris de joie au rocher de notre salut.
Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
2 Présentons-nous à lui avec des louanges; offrons-lui nos joyeux cantiques.
Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
3 Car l'Éternel est un Dieu grand, il est un grand roi au-dessus de tous les dieux.
Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
4 C'est en sa main que sont les abîmes de la terre; à lui sont les sommets des montagnes.
Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
5 A lui appartient la mer, car il l'a faite, et ses mains ont formé la terre.
Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
6 Venez, prosternons-nous, inclinons-nous; fléchissons les genoux devant l'Éternel qui nous a faits.
Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
7 Car il est notre Dieu, nous sommes le peuple qu'il fait paître et les brebis qu'il conduit.
Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
8 Aujourd'hui, si vous entendez sa voix, n'endurcissez pas votre cœur comme à Mériba (Querelle), comme au jour de Massa (Tentation), dans le désert,
Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
9 Où vos pères m'ont tenté et m'ont éprouvé, où ils ont aussi vu mes œuvres.
Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
10 Pendant quarante ans j'eus cette génération en dégoût, et je dis: C'est un peuple dont le cœur s'égare; ils n'ont point connu mes voies.
Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
11 Aussi je l'ai juré dans ma colère: S'ils entrent dans mon repos!
Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.