Psaumes 81
1 Chantez avec allégresse à Dieu, notre force; jetez des cris de réjouissance au Dieu de Jacob!
Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
2 Entonnez le chant; faites résonner le tambourin, la harpe agréable avec la lyre.
Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
3 Sonnez de la trompette à la nouvelle lune, à la pleine lune, au jour de notre fête.
Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
4 Car c'est une loi pour Israël, une ordonnance du Dieu de Jacob.
Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
5 Il en fit un statut pour Joseph, quand il sortit contre le pays d'Égypte; là j'entendis un langage que je ne connaissais pas.
Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
6 J'ai déchargé, dit-il, son épaule du fardeau; ses mains ont lâché la corbeille.
Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
7 Tu as crié dans la détresse, et je t'ai délivré; je t'ai répondu, caché dans le tonnerre; je t'ai éprouvé aux eaux de Mériba. (Sélah)
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)
8 Écoute, mon peuple, et je t'exhorterai; Israël, si tu m'écoutais!
Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 Qu'il n'y ait point chez toi de dieu étranger; ne te prosterne pas devant les dieux des nations!
Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
10 Je suis l'Éternel, ton Dieu, qui t'ai fait remonter du pays d'Égypte. Ouvre ta bouche, et je la remplirai.
Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
11 Mais mon peuple n'a pas écouté ma voix; Israël n'a pas voulu m'obéir.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
12 Et je les ai abandonnés à la dureté de leur cœur, pour marcher selon leurs conseils.
Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
13 Oh! si mon peuple voulait m'écouter, qu'Israël marchât dans mes voies!
Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
14 J'eusse en un instant fait ployer leurs ennemis, j'aurais tourné ma main contre leurs adversaires.
Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
15 Ceux qui haïssent l'Éternel eussent flatté Israël, et son temps heureux eût toujours duré.
Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
16 Dieu les eût nourris de la mœlle du froment. Je t'eusse rassasié du miel du rocher.
Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.
