< Psaumes 55 >
1 O Dieu, prête l'oreille à ma prière, et ne te cache pas loin de ma supplication!
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
2 Écoute-moi et réponds-moi; je m'agite dans ma plainte, et je gémis,
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
3 A la voix de l'ennemi, devant l'oppression du méchant; car ils font tomber sur moi le malheur, et me poursuivent avec furie.
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
4 Mon cœur frémit au-dedans de moi, et des frayeurs mortelles sont tombées sur moi.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
5 La crainte et le tremblement viennent sur moi; l'effroi m'enveloppe.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
6 Et j'ai dit: Oh! qui me donnera les ailes de la colombe? Je m'envolerais, et j'irais me poser ailleurs.
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
7 Voilà, je m'enfuirais bien loin, je me tiendrais au désert. (Sélah)
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
8 Je me hâterais de m'échapper, loin du vent violent, loin de la tempête.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
9 Anéantis-les, Seigneur; confonds leurs langues; car je ne vois que violence et querelles dans la ville.
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
10 Elles en font le tour, jour et nuit, sur ses murailles; la ruine et le tourment sont au milieu d'elle.
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 La malice est au milieu d'elle; l'oppression et la fraude ne s'éloignent point de ses places.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
12 Car ce n'est pas un ennemi qui m'outrage, je pourrais le supporter; mon adversaire n'est pas celui qui me haïssait, je me cacherais loin de lui.
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
13 Mais c'est toi, un homme traité comme mon égal, mon compagnon et mon ami!
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
14 Nous prenions plaisir à nous entretenir ensemble, nous allions à la maison de Dieu avec la foule.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
15 Que la mort les surprenne! Qu'ils descendent vivants au Sépulcre! Car la malice est dans leurs demeures, dans leurs cœurs. (Sheol )
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol )
16 Mais moi, je crierai à Dieu, et l'Éternel me sauvera.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
17 Le soir, et le matin, et à midi, je crierai et je gémirai, et il entendra ma voix.
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
18 Il mettra mon âme en paix, la délivrant de la guerre qu'on lui fait, car j'ai affaire à beaucoup de gens.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
19 Dieu l'entendra, et il les humiliera, lui qui règne de tout temps (Sélah) parce qu'il n'y a point en eux de changement, et qu'ils ne craignent point Dieu.
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
20 Chacun jette la main sur ceux qui vivaient en paix avec lui; il viole son alliance.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
21 Les paroles de sa bouche sont plus douces que le beurre, mais la guerre est dans son cœur; ses paroles sont plus onctueuses que l'huile, mais ce sont des épées nues.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
22 Décharge-toi de ton fardeau sur l'Éternel, et il te soutiendra; il ne permettra jamais que le juste soit ébranlé.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
23 Toi, ô Dieu, tu les précipiteras au fond de la fosse; les hommes de sang et de fraude n'atteindront pas la moitié de leurs jours; mais moi, je me confie en toi.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.