Psaumes 18
1 Il dit donc: Je t'aimerai, ô Éternel, qui es ma force!
Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
2 Éternel, mon rocher, ma forteresse et mon libérateur! Mon Dieu, mon rocher où je me réfugie! Mon bouclier, la force qui me délivre, ma haute retraite!
Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
3 Je m'écrie: Loué soit l'Éternel! et je suis délivré de mes ennemis.
Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
4 Les liens de la mort m'avaient enveloppé, et les torrents de la destruction m'avaient épouvanté;
Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol h7585)
6 Dans ma détresse, j'invoquai l'Éternel, et je criai à mon Dieu. De son palais, il entendit ma voix, et les cris que je poussais vers lui parvinrent à ses oreilles.
Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
7 Alors la terre fut ébranlée et trembla; les fondements des montagnes s'agitèrent et s'ébranlèrent, parce qu'il était courroucé.
Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
8 Une fumée montait de ses narines, et de sa bouche un feu dévorant; il en jaillissait des charbons embrasés.
Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
9 Il abaissa les cieux et descendit, ayant l'obscurité sous ses pieds.
Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
10 Il était monté sur un chérubin, et il volait; il était porté sur les ailes du vent.
Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
11 Il fit des ténèbres sa retraite; il mit autour de lui, comme une tente, des eaux ténébreuses, de noirs nuages.
Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
12 De la splendeur qui était devant lui, s'échappaient des nuées, avec de la grêle et des charbons de feu.
Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
13 Et l'Éternel tonna dans les cieux, le Très-Haut fit retentir sa voix, avec de la grêle et des charbons de feu.
Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
14 Il lança ses flèches, et dispersa mes ennemis; il lança des éclairs nombreux, et les mit en déroute.
Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
15 Alors le fond des eaux apparut, et les fondements du monde furent mis à découvert, au bruit de ta menace, ô Éternel, au souffle du vent de ta colère.
Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
16 Il étendit sa main d'en haut, et me prit; il me tira des grosses eaux.
Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
17 Il me délivra de mon ennemi puissant, et de mes adversaires qui étaient plus forts que moi.
Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
18 Ils m'avaient surpris au jour de ma calamité; mais l'Éternel fut mon appui.
Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
19 Il m'a mis au large, il m'a délivré, parce qu'il a pris son plaisir en moi.
Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
20 L'Éternel m'a traité selon ma justice; il m'a rendu selon la pureté de mes mains.
Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
21 Car j'ai gardé les voies de l'Éternel, et je n'ai point été infidèle à mon Dieu.
Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
22 Car toutes ses ordonnances sont devant moi, et je ne m'écarte point de ses statuts.
Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
23 J'ai été intègre avec lui, et je me suis gardé de mon péché.
Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
24 Aussi l'Éternel m'a rendu selon ma justice, selon la pureté de mes mains devant ses yeux.
Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
25 Avec celui qui est bon, tu es bon; avec l'homme intègre, tu es intègre.
Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
26 Avec celui qui est pur, tu te montres pur; mais avec le pervers, tu agis selon sa perversité.
Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
27 Car c'est toi qui sauves le peuple affligé, et qui abaisses les yeux des superbes.
Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
28 C'est toi qui fais luire ma lampe; c'est l'Éternel mon Dieu qui éclaire mes ténèbres.
Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
29 Car avec toi je fonds sur une troupe; avec mon Dieu je franchis la muraille.
Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
30 La voie de Dieu est parfaite; la parole de l'Éternel est éprouvée; il est un bouclier pour tous ceux qui se retirent vers lui.
Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
31 Car qui est Dieu, sinon l'Éternel? Et qui est un rocher, sinon notre Dieu?
Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
32 Le Dieu qui me ceint de force, et qui a rendu mon chemin sûr;
Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
33 Qui rend mes pieds semblables à ceux des biches, et me fait tenir sur mes hauteurs;
Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
34 Qui forme mes mains au combat, et mes bras bandent un arc d'airain.
Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
35 Tu m'as donné le bouclier de ton salut; ta droite me soutient, et ta bonté me rend puissant.
Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
36 Tu élargis le chemin sous mes pas, et mes talons ne chancellent point.
Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
37 Je poursuis mes ennemis; je les atteins, et je ne reviens qu'après les avoir exterminés.
Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
38 Je les frappe, et ils ne peuvent se relever; ils tombent sous mes pieds.
Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
39 Car tu m'as ceint de force pour le combat, tu fais plier sous moi mes adversaires.
Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
40 Tu fais tourner le dos à mes ennemis devant moi; ceux qui me haïssaient, je les détruis.
Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
41 Ils crient, mais il n'y a point de libérateur; ils crient à l'Éternel, mais il ne leur répond pas.
He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
42 Je les broie comme la poussière livrée au vent, je les jette au loin comme la boue des rues.
Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
43 Tu me sauves des dissensions du peuple; tu me mets à la tête des nations; le peuple que je ne connaissais pas m'est assujetti.
Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
44 Au bruit de mon nom, ils m'obéissent; les fils de l'étranger viennent me flatter.
Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
45 Les fils de l'étranger défaillent, et sortent tremblants de leur retraite.
Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
46 L'Éternel est vivant! Et béni soit mon rocher! Que le Dieu de mon salut soit exalté,
Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
47 Le Dieu qui me donne la vengeance, et qui range les peuples sous moi!
Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
48 Toi qui me délivres de mes ennemis, qui m'élèves au-dessus de mes adversaires, qui me délivres de l'homme violent!
Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
49 C'est pourquoi je te louerai, ô Éternel, parmi les nations, et je chanterai à ton nom.
Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
50 C'est lui qui délivre magnifiquement son roi, qui fait miséricorde à son Oint, à David et à sa postérité à jamais.
Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
