< Psaumes 104 >

1 Mon âme, bénis l'Éternel! Éternel, mon Dieu, tu es merveilleusement grand; tu es revêtu de splendeur et de majesté.
Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
2 Il s'enveloppe de lumière comme d'un vêtement; il étend les cieux comme une tenture.
Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
3 Il construit sa haute demeure avec les eaux; il fait des nuées son char; il se promène sur les ailes du vent.
Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
4 Il fait des vents ses messagers, des flammes de feu ses serviteurs.
Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
5 Il a posé la terre sur ses bases; elle est inébranlable à jamais.
Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
6 Tu l'avais couverte de l'abîme comme d'un vêtement; les eaux se tenaient sur les montagnes.
Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
7 A ta menace, elles se retirèrent; au bruit de ton tonnerre, elles s'enfuirent.
Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
8 Les montagnes s'élevèrent, les vallées s'abaissèrent au lieu que tu leur avais assigné.
Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
9 Tu as fixé pour les eaux une borne qu'elles ne passeront pas; elles ne reviendront pas couvrir la terre.
Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
10 Il envoie des sources dans les vallées, et elles courent entre les montagnes.
Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
11 Elles abreuvent toutes les bêtes des champs; les ânes sauvages y étanchent leur soif.
Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
12 Les oiseaux habitent sur leurs bords, faisant résonner leur voix dans le feuillage.
Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
13 De sa haute demeure, il abreuve les montagnes; la terre est rassasiée du fruit de tes œuvres.
Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
14 Il fait germer le foin pour le bétail et l'herbe pour le service de l'homme, faisant sortir la nourriture de la terre;
Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
15 Et le vin qui réjouit le cœur de l'homme et fait resplendir son visage plus que l'huile; et le pain qui soutient le cœur de l'homme.
Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
16 Les arbres de l'Éternel sont rassasiés, les cèdres du Liban qu'il a plantés.
Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
17 C'est là que les oiseaux font leurs nids; les cyprès sont la demeure de la cigogne;
Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
18 Les hautes montagnes sont pour les bouquetins; les rochers sont la retraite des lapins.
Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
19 Il a fait la lune pour marquer les temps; le soleil connaît son coucher.
Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
20 Tu amènes les ténèbres, et la nuit vient, où toutes les bêtes des forêts se promènent.
Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
21 Les lionceaux rugissent après la proie, et pour demander à Dieu leur pâture.
Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
22 Le soleil se lève; ils se retirent, et se couchent dans leurs tanières.
Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
23 Alors l'homme sort à son ouvrage, et à son travail jusqu'au soir.
Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
24 O Éternel, que tes œuvres sont en grand nombre! Tu les as toutes faites avec sagesse; la terre est pleine de tes richesses.
Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
25 Et cette grande et vaste mer! Là sont des animaux sans nombre, gros et petits.
Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
26 Là se promènent les navires, et ce Léviathan que tu as formé pour s'y jouer.
Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
27 Tous, ils s'attendent à toi, pour que tu leur donnes leur nourriture en son temps.
Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
28 Tu la leur donnes, et ils la recueillent; tu ouvres ta main, et ils sont rassasiés de biens.
Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
29 Caches-tu ta face? ils sont éperdus; retires-tu leur souffle? ils expirent, et retournent en leur poussière.
Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
30 Envoies-tu ton esprit? ils sont créés, et tu renouvelles la face de la terre.
Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
31 Que la gloire de l'Éternel dure à toujours! Que l'Éternel se réjouisse dans ses œuvres!
Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
32 Il regarde la terre et elle tremble; il touche les montagnes et elles fument.
Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
33 Je chanterai à l'Éternel tant que je vivrai; je psalmodierai à mon Dieu tant que j'existerai.
Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
34 Que ma méditation lui soit agréable! Je me réjouirai en l'Éternel.
Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
35 Que les pécheurs disparaissent de la terre, et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis l'Éternel! Louez l'Éternel!
Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!

< Psaumes 104 >