Proverbes 14
1 Toute femme sage bâtit sa maison; mais la folle la renverse de ses mains.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 Celui qui marche dans la droiture, révère l'Éternel; mais celui dont les voies sont perverses, le méprise.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 La bouche de l'insensé est une verge pour son orgueil; mais les lèvres des sages les gardent.
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Où il n'y a point de bœuf, la grange est vide; mais la force du bœuf fait abonder le revenu.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 Le témoin fidèle ne ment jamais; mais le faux témoin avance des faussetés.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 Le moqueur cherche la sagesse et ne la trouve point; mais la science est aisée à trouver pour un homme entendu.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Éloigne-toi de l'homme insensé, puisque tu ne connais pas en lui de paroles sages.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 La sagesse d'un homme habile est de prendre garde à sa voie; mais la folie des insensés, c'est la fraude.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 Les insensés se raillent du péché; mais la bienveillance est parmi les hommes droits.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 Le cœur de chacun sent l'amertume de son âme; et un autre n'aura point de part à sa joie.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 La maison des méchants sera détruite; mais la tente des hommes droits fleurira.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 Il y a telle voie qui semble droite à l'homme, mais dont l'issue est la voie de la mort.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Même en riant le cœur sera triste; et la joie finit par l'ennui.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 Celui qui a le cœur pervers, sera rassasié de ses voies; mais l'homme de bien se rassasie de ce qui est en lui-même.
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 Un homme simple croit tout ce qu'on dit; mais l'homme bien avisé considère ses pas.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 Le sage craint, et il évite le mal; mais l'insensé est arrogant et plein de sécurité.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 L'homme emporté fait des folies; et l'homme rusé est haï.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 Les imprudents possèdent la folie; mais les bien avisés sont couronnés de science.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 Les méchants seront humiliés devant les bons, et les impies seront aux portes du juste.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 Le pauvre est haï, même de son ami; mais les amis du riche sont en grand nombre.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 Celui qui méprise son prochain, s'égare; mais celui qui a pitié des affligés, est heureux.
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 Ceux qui machinent du mal, ne se fourvoient-ils pas? Mais la miséricorde et la vérité seront pour ceux qui procurent le bien.
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 En tout travail il y a quelque profit; mais les vains discours ne tournent qu'à disette.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 La richesse est une couronne pour le sage; mais la folie des insensés est toujours folie.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 Le témoin fidèle délivre les âmes; mais celui qui prononce des mensonges, n'est que tromperie.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 Il y a une ferme assurance dans la crainte de l'Éternel; et il y aura une sûre retraite pour les enfants de celui qui le craint.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 La crainte de l'Éternel est une source de vie, pour détourner des pièges de la mort.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 Dans la multitude du peuple est la gloire d'un roi; mais quand le peuple manque, c'est la ruine du prince.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 Celui qui est lent à la colère est d'un grand sens; mais celui qui est prompt à se courroucer, étale sa folie.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 Un cœur tranquille est la vie du corps; mais l'envie est la carie des os.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 Celui qui fait tort au pauvre, déshonore celui qui l'a fait; mais celui-là l'honore qui a pitié du nécessiteux.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 Dans le malheur, le méchant est renversé; mais le juste reste en assurance, même dans la mort.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 La sagesse repose dans le cœur de l'homme entendu; elle est même reconnue au milieu des insensés.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 La justice élève une nation; mais le péché est la honte des peuples.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 La faveur du roi est pour le serviteur prudent; mais il aura de l'indignation contre celui qui lui fait honte.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
