Job 9
1 Et Job prit la parole, et dit:
Job vastasi ja sanoi:
2 Certainement, je sais qu'il en est ainsi; et comment l'homme serait-il juste devant Dieu?
"Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan!
3 S'il veut plaider avec lui, il ne lui répondra pas une fois sur mille.
Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
4 Il est habile en son intelligence, et puissant en sa force: qui lui a résisté et s'en est bien trouvé?
Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
5 Il transporte les montagnes, et elles ne le savent pas; il les bouleverse en sa fureur;
Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
6 Il fait trembler la terre sur sa base, et ses colonnes sont ébranlées.
hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
7 Il parle au soleil, et le soleil ne se lève pas; et il met un sceau sur les étoiles.
hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
8 Seul, il étend les cieux, et il marche sur les hauteurs de la mer.
hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
9 Il a créé la grande Ourse, l'Orion, et la Pléiade, et les régions cachées du midi.
hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
10 Il fait de grandes choses qu'on ne peut sonder, de merveilleuses choses qu'on ne peut compter.
hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
11 Voici, il passe près de moi, et je ne le vois pas; il passe encore, et je ne l'aperçois pas.
Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
12 S'il ravit, qui le lui fera rendre? Qui lui dira: Que fais-tu?
Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'
13 Dieu ne revient pas sur sa colère; sous lui sont abattus les plus puissants rebelles.
Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
14 Combien moins lui pourrais-je répondre, moi, et choisir mes paroles pour lui parler!
Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
15 Quand j'aurais raison, je ne lui répondrais pas; je demanderais grâce à mon juge!
Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
16 Si je le citais, et qu'il me répondît, je ne croirais pas qu'il voulût écouter ma voix,
Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
17 Lui qui fond sur moi dans une tempête, et qui multiplie mes plaies sans motif.
hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
18 Il ne me permet point de reprendre haleine; il me rassasie d'amertume.
joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
19 S'il est question de force, il dit: “Me voilà! “S'il est question de droit: “Qui m'assigne? “
Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
20 Quand même je serais juste, ma bouche me condamnerait; je serais innocent, qu'elle me déclarerait coupable.
Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
21 Je suis innocent. Je ne me soucie pas de vivre, je ne fais aucun cas de ma vie.
Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
22 Tout se vaut! C'est pourquoi j'ai dit: Il détruit l'innocent comme l'impie.
Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
23 Quand un fléau soudain répand la mort, il se rit des épreuves des innocents.
Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
24 La terre est livrée aux mains des méchants; il couvre les yeux de ceux qui la jugent. Si ce n'est lui, qui est-ce donc
Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?
25 Mes jours ont été plus légers qu'un courrier; ils se sont enfuis, sans voir le bonheur;
Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
26 Ils ont glissé comme des barques de roseaux, comme l'aigle qui fond sur sa proie.
ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.
27 Si je dis: Je veux oublier ma plainte, quitter mon air triste, et reprendre ma sérénité,
Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
28 Je suis effrayé de toutes mes douleurs: je sais que tu ne me jugeras pas innocent.
niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
29 Moi, je suis condamné, pourquoi me fatiguer en vain?
Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
30 Quand je me laverais dans la neige, quand je purifierais mes mains dans la potasse,
Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
31 Tu me plongerais dans le fossé, et mes vêtements m'auraient en horreur.
silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.
32 Car il n'est pas un homme comme moi pour que je lui réponde, pour que nous allions ensemble en justice.
Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
33 Il n'y a pas d'arbitre entre nous, qui pose sa main sur nous deux.
Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
34 Qu'il ôte sa verge de dessus moi, et que ses terreurs ne me troublent plus!
ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
35 Alors je lui parlerai sans crainte; car, dans l'état où je me trouve, je ne suis plus à moi.
silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi, sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."
