Psaumes 77
1 Psaume d'Asaph, [donné] au maître chantre, d'entre les enfants de Jéduthun. Ma voix s'adresse à Dieu, et je crierai; ma voix s'adresse à Dieu, et il m'écoutera.
Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
2 J'ai cherché le Seigneur au jour de ma détresse: ma plaie coulait durant la nuit, et ne cessait point; mon âme refusait d'être consolée.
Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
3 Je me souvenais de Dieu, et je me tourmentais: je faisais bruit, et mon esprit était transi; (Sélah)
Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)
4 Tu avais empêché mes yeux de dormir, j'étais tout troublé, et ne pouvais parler.
Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
5 Je pensais aux jours d'autrefois, et aux années des siècles passés.
Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
6 Il me souvenait de ma mélodie de nuit, je méditais en mon cœur, et mon esprit cherchait diligemment, [en disant];
Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
7 Le Seigneur m'a-t-il rejeté pour toujours? et ne continuera-t-il plus à m'avoir pour agréable?
Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
8 Sa gratuité est-elle disparue pour jamais? Sa parole a-t-elle pris fin pour tout âge?
Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
9 Le [Dieu] Fort a-t-il oublié d'avoir pitié? a-t-il en colère fermé la porte de ses compassions? (Sélah)
Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)
10 Puis j'ai dit: c'est bien ce qui m'affaiblit; [mais] la droite du Souverain change.
Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
11 Je me suis souvenu des exploits de l'Eternel; je me suis, dis-je, souvenu de tes merveilles d'autrefois.
Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
12 Et j'ai médité toutes tes œuvres, et j'ai discouru de tes exploits, [en disant]:
Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
13 Ô Dieu! ta voie est dans [ton] Sanctuaire. Qui est [Dieu] Fort, [et] grand comme Dieu?
Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
14 Tu es le [Dieu] Fort qui fais des merveilles; tu as fait connaître ta force parmi les peuples.
Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
15 Tu as délivré par ton bras ton peuple, les enfants de Jacob et de Joseph; (Sélah)
Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)
16 Les eaux t'ont vu, ô Dieu! les eaux t'ont vu, [et] ont tremblé, même les abîmes en ont été émus.
Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
17 Les nuées ont versé un déluge d'eau; les nuées ont fait retentir leur son; tes traits aussi ont volé çà et là.
Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
18 Le son de ton tonnerre était accompagné de croulements, les éclairs ont éclairé la terre habitable, la terre en a été émue et en a tremblé.
Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
19 Ta voie a été par la mer; et tes sentiers dans les grosses eaux; et néanmoins tes traces n'ont point été connues.
Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
20 Tu as mené ton peuple comme un troupeau, sous la conduite de Moïse et d'Aaron.
Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
