Psaumes 109

1 Psaume de David, [donné] au maître chantre. Ô Dieu de ma louange, ne te tais point.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

2 Car la bouche du méchant, et la bouche [remplie] de fraudes se sont ouvertes contre moi, [et] m'ont parlé, en usant d'une langue trompeuse.

Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.

3 Et des paroles pleines de haine m'ont environné, et ils me font la guerre sans cause.

Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.

4 Au lieu que je les aimais, ils ont été mes ennemis; mais moi, je n'ai fait que prier [en leur faveur].

Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.

5 Et ils m'ont rendu le mal pour le bien, et la haine pour l'amour que je leur portais.

He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.

6 Etablis le méchant sur lui, et fais que l'adversaire se tienne à sa droite.

Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

7 Quand il sera jugé, fais qu'il soit déclaré méchant, et que sa prière soit regardée comme un crime.

Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

8 Que sa vie soit courte, et qu'un autre prenne sa charge.

Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

9 Que ses enfants soient orphelins, et sa femme veuve;

Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.

10 Et que ses enfants soient entièrement vagabonds, et qu'ils mendient et quêtent [en sortant] de leurs maisons détruites.

Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

11 Que le créancier usant d'exaction attrape tout ce qui est à lui, et que les étrangers butinent tout son travail.

Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

12 Qu'il n'y ait personne qui étende sa compassion sur lui, et qu'il n'y ait personne qui ait pitié de ses orphelins.

Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

13 Que sa postérité soit exposée à être retranchée; que leur nom soit effacé dans la race qui le suivra.

Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

14 Que l'iniquité de ses pères revienne en mémoire à l'Eternel, et que le péché de sa mère ne soit point effacé.

Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.

15 Qu'ils soient continuellement devant l'Eternel; et qu'il retranche leur mémoire de la terre;

Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

16 Parce qu'il ne s'est point souvenu d'user de miséricorde, mais il a persécuté l'homme affligé et misérable, dont le cœur est brisé, et cela pour le faire mourir.

Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

17 Puisqu'il a aimé la malédiction, que la malédiction tombe sur lui; et parce qu'il n'a point pris plaisir à la bénédiction, que la bénédiction aussi s'éloigne de lui.

Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.

18 Et qu'il soit revêtu de malédiction comme de sa robe, et qu'elle entre dans son corps comme de l'eau, et dans ses os comme de l'huile.

Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

19 Qu'elle lui soit comme un vêtement dont il se couvre, et comme une ceinture, dont il se ceigne continuellement.

Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.

20 Telle soit de part l'Eternel la récompense de mes adversaires, et de ceux qui parlent mal de moi.

Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.

21 Mais toi, Eternel Seigneur, agis avec moi pour l'amour de ton Nom; [et] parce que ta miséricorde est tendre, délivre-moi.

Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.

22 Car je suis affligé et misérable, et mon cœur est blessé au-dedans de moi.

Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.

23 Je m'en vais comme l'ombre quand elle décline, et je suis chassé comme une sauterelle.

Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.

24 Mes genoux sont affaiblis par le jeûne, et ma chair s'est amaigrie, au lieu qu'elle était en bon point.

Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.

25 Encore leur suis-je en opprobre; quand ils me voient ils branlent la tête.

Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.

26 Eternel mon Dieu! aide-moi, [et] délivre-moi selon ta miséricorde.

Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;

27 Afin qu'on connaisse que c'est ici ta main, et que toi, ô Eternel! tu as fait ceci.

ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.

28 Ils maudiront, mais tu béniras; ils s'élèveront, mais ils seront confus, et ton serviteur se réjouira.

Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.

29 Que mes adversaires soient revêtus de confusion, et couverts de leur honte comme d'un manteau.

Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.

30 Je célébrerai hautement de ma bouche l'Eternel, et je le louerai au milieu de plusieurs nations.

Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.

31 De ce qu'il se tient à la droite du misérable, pour le délivrer de ceux qui condamnent son âme.

Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.