Psaumes 106
1 Louez l'Eternel. Célébrez l'Eternel; car il [est] bon, parce que sa bonté demeure à toujours.
Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Qui pourrait réciter les exploits de l'Eternel? Qui pourrait faire retentir toute sa louange?
Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
3 Ô que bienheureux sont ceux qui observent la justice, [et] qui font en tout temps ce qui est juste!
Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
4 Eternel, souviens-toi de moi selon la bienveillance que tu portes à ton peuple, et aie soin de moi selon ta délivrance.
Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
5 Afin que je voie le bien de tes élus, que je me réjouisse dans la joie de ta nation, [et] que je me glorifie avec ton héritage.
että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
6 Nous avons péché avec nos pères, nous avons agi iniquement, nous avons mal fait.
Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
7 Nos pères n'ont point été attentifs à tes merveilles en Egypte; ils ne se sont point souvenus de la multitude de tes faveurs; mais ils ont été rebelles auprès de la mer, vers la mer Rouge.
Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8 Toutefois il les délivra pour l'amour de son Nom, afin de donner à connaître sa puissance.
Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
9 Car il tança la mer Rouge, et elle se sécha, et il les conduisit par les gouffres comme par le désert;
Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10 Et les délivra de la main de ceux qui [les] haïssaient, et les garantit de la main de l'ennemi.
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11 Et les eaux couvrirent leurs oppresseurs, il n'en resta pas un seul.
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12 Alors ils crurent à ses paroles, [et] ils chantèrent sa louange.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
13 [Mais] ils mirent incontinent en oubli ses œuvres, et ne s'attendirent point à son conseil.
Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14 Mais ils furent épris de convoitise au désert, et ils tentèrent le [Dieu] Fort au lieu inhabitable.
Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15 Alors il leur donna ce qu'ils avaient demandé, toutefois il leur envoya une phtisie en leur corps.
Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16 Ils portèrent envie à Moïse dans le camp, [et] à Aaron le saint de l'Eternel.
Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
17 La terre s'ouvrit, et engloutit Dathan, et couvrit la bande d'Abiram.
Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
18 Aussi le feu s'alluma en leur assemblée, [et] la flamme brûla les méchants.
Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19 Ils firent un veau en Horeb, et se prosternèrent devant l'image de fonte.
He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20 Ils changèrent leur gloire en la figure d'un bœuf qui mange l'herbe.
he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21 Ils oublièrent le [Dieu] Fort, leur Libérateur, qui avait fait de grandes choses en Egypte;
He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22 Des choses merveilleuses au pays de Cam, et des choses terribles sur la mer Rouge.
ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23 C'est pourquoi il dit qu'il les détruirait; mais Moïse son élu se tint à la brèche devant lui, pour détourner sa fureur, afin qu'il ne [les] défît point.
Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
24 Ils méprisèrent le pays désirable, [et] ne crurent point à sa parole.
He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25 Et ils se mutinèrent dans leurs tentes, et n'obéirent point à la voix de l'Eternel.
He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26 C'est pourquoi il leur jura la main levée, qu'il les renverserait dans le désert,
Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
27 Et qu'il accablerait leur postérité parmi les nations, et qu'il les disperserait par les pays.
kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28 Ils se joignirent aux adorateurs de Bahal-Péhor, et mangèrent des sacrifices des morts.
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
29 Et ils dépitèrent [Dieu] par les choses à quoi ils s'adonnèrent, tellement qu'une plaie fit brèche sur eux.
He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30 Mais Phinées se présenta, et fit justice; et la plaie fut arrêtée.
Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
31 Et cela lui a été alloué pour justice dans tous les âges à jamais.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
32 Ils excitèrent aussi sa colère près des eaux de Mériba, et il en avint du mal à Moïse à cause d'eux.
He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
33 Car ils chagrinèrent son esprit, et il parla légèrement de ses lèvres.
Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34 Ils n'ont point détruit les peuples que l'Eternel leur avait dit;
He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35 Mais ils se sont mêlés parmi ces nations, et ils ont appris leurs manières de faire;
vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36 Et ont servi à leurs faux dieux, lesquels leur ont été en pièges.
He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
37 Car ils ont sacrifié leurs fils et leurs filles aux démons.
Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
38 Et ils ont répandu le sang innocent, le sang de leurs fils et de leurs filles, lesquels ils ont sacrifiés aux faux dieux de Canaan; et le pays a été souillé de sang.
He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
39 Et ils ont été souillés par leurs œuvres, et ont paillardé par les choses à quoi ils se sont adonnés.
Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40 C'est pourquoi la colère de l'Eternel s'est embrasée contre son peuple, et il a eu en abomination son héritage.
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
41 Et il les a livrés entre les mains des nations, et ceux qui les haïssaient, ont dominé sur eux.
Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42 Et leurs ennemis les ont opprimés, et ils ont été humiliés sous leur main.
Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
43 Il les a souvent délivrés, mais ils l'ont irrité par leur conseil, et ils ont été mis en langueur par leur iniquité.
Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
44 Toutefois il les a regardés dans leur détresse, quand il entendait leur clameur.
Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
45 Et il s'est souvenu en leur faveur de son alliance, et s'est repenti selon la grandeur de ses compassions.
Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46 Et il a fait que ceux qui les avaient emmenés captifs, ont eu pitié d'eux.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Eternel notre Dieu, délivre-nous et nous recueille d'entre les nations, afin que nous célébrions le Nom de ta sainteté, et que nous nous glorifiions en ta louange.
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
48 Béni soit l'Eternel, le Dieu d'Israël, depuis un siècle jusqu’à l'autre siècle! et que tout le peuple dise, Amen! Louez l'Eternel.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
