Proverbes 12
1 Celui qui aime l'instruction, aime la science; mais celui qui hait d'être repris, est un stupide.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 L'homme de bien attire la faveur de l'Eternel; mais [l'Eternel] condamnera l'homme qui machine du mal.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 L'homme ne sera point affermi par la méchanceté; mais la racine des justes ne sera point ébranlée.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 La femme vaillante est la couronne de son mari; mais celle qui fait honte, est comme de la vermoulure à ses os.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Les pensées des justes ne sont que jugement; mais les conseils des méchants ne sont que fraude.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 Les paroles des méchants ne tendent qu'à dresser des embûches pour répandre le sang; mais la bouche des hommes droits les délivrera.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Les méchants sont renversés, et ils ne sont plus; mais la maison des justes se maintiendra.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 L'homme est loué selon sa prudence; mais le cœur dépravé sera en mépris.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Mieux vaut l'homme qui ne fait point cas de soi-même, bien qu'il ait des serviteurs, que celui qui se glorifie, et qui a faute de pain.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 Le juste a égard à la vie de sa bête; mais les compassions des méchants sont cruelles.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 Celui qui laboure sa terre, sera rassasié de pain; mais celui qui suit les fainéants, est dépourvu de sens.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 Ce que le méchant désire, est un rets de maux; mais la racine des justes donnera [son fruit.]
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 Il y a un lacet de mal dans le forfait des lèvres; mais le juste sortira de la détresse.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 L'homme sera rassasié de biens par le fruit de sa bouche; et on rendra à l'homme la rétribution de ses mains.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 La voie du fou est droite à son opinion; mais celui qui écoute le conseil, est sage.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 Quant au fou, son dépit se connaît le même jour; mais l'homme bien avisé couvre son ignominie.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 Celui qui prononce des choses véritables, fait rapport de ce qui est juste; mais le faux témoin fait des rapports trompeurs.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Il y a tel qui profère comme des pointes d'épée; mais la langue des sages est santé.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 La parole véritable est ferme à perpétuité; mais la fausse langue n'est que pour un moment.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 Il y aura tromperie dans le cœur de ceux qui machinent du mal; mais il y aura de la joie pour ceux qui conseillent la paix.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 On ne fera point qu'aucun outrage rencontre le juste; mais les méchants seront remplis de mal.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Les fausses lèvres sont une abomination à l'Eternel; mais ceux qui agissent fidèlement, lui sont agréables.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 L'homme bien avisé cèle la science; mais le cœur des fous publie la folie.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 La main des diligents dominera; mais la main paresseuse sera tributaire.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 Le chagrin qui est au cœur de l'homme, l'accable; mais la bonne parole le réjouit.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 Le juste a plus de reste que son voisin; mais la voie des méchants les fera fourvoyer.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 Le paresseux ne rôtit point sa chasse; mais les biens précieux de l'homme sont au diligent.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 La vie est dans le chemin de la justice, et la voie de son sentier ne tend point à la mort.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
