Job 35

1 Elihu poursuivit encore son discours, et dit:

Ja Elihu vastasi ja sanoi:

2 As-tu pensé rendre ta cause bonne, [quand] tu as dit: Ma justice [est] au-dessus de celle du [Dieu] Fort?

Luuletkos sen oikiaksi, ettäs sanot: minä olen hurskaampi Jumalaa?

3 Si tu demandes de quoi elle te profitera, [disant]: Que m'en reviendra-t-il, de même que de mon péché?

Sillä sinä sanot: mitä siitä hyvää on, mitä se auttaa, jos joku välttää syntiä?

4 Je te répondrai en ces termes, et à tes amis qui sont avec toi.

Minä vastaan sinua sanoilla, ja sinun ystäviäs sinun kanssas.

5 Regarde les cieux, et les contemple; vois les nuées, elles sont plus hautes que toi.

Katso taivaasen ja näe, ja katso pilviin, että ne ovat korkiammat sinua.

6 Si tu pèches, quel mal fais-tu à Dieu? et quand tes péchés se multiplieront, quel mal en recevra-t-il?

Jos sinä syntiä teet, mitäs taidat hänelle tehdä? ja jos sinun pahuutes on suuri, mitäs taidat hänelle tehdä?

7 Si tu es juste, que lui donnes-tu? et qu'est-ce qu'il reçoit de ta main?

Ja jos sinä olet hurskas, mitäs taidat hänelle antaa? eli mitä hän ottaa sinun kädestäs?

8 C'est à un homme, comme tu es, que ta méchanceté [peut nuire]; et c'est au fils d'un homme que ta justice [peut être utile].

Ihmiselle sinun kaltaiselles tekee sinun pahuutes jotakin, ja ihmisen lapselle sinun hurskautes.

9 On fait crier les opprimés par la grandeur [des maux qu'on leur fait]; ils crient à cause de la violence des grands.

Ne huutavat, kuin heille paljo väkivaltaa tapahtuu, ja valittavat voimallisten käsivartta,

10 Et on ne dit point: où est le Dieu qui m'a fait, [et] qui donne de quoi chanter pendant la nuit;

Jotka ei sano: Kussa on Jumala, minun Luojani, joka yöllä tekee virret?

11 Qui nous rend plus éclairés que les animaux de la terre, et plus intelligents que les oiseaux des cieux?

Joka meitä tekee oppineemmaksi eläimiä maan päällä, ja taitavammaksi taivaan lintuja.

12 On crie donc à cause de la fierté des méchants; mais Dieu ne les exauce point.

Mutta he valittavat pahain ylpeyttä; ja ei hän kuule heitä.

13 Cependant [tu ne dois pas dire] que ce soit en vain; que le [Dieu] Fort n'écoute point, et que le Tout-puissant n'y a nul égard.

Sillä ei jumala kuule turhaa, ja Kaikkivaltias ei katso sitä.

14 Encore moins lui dois-tu dire; tu ne le vois point; car le jugement est devant lui; attends-le donc.

Nyt sinä sanot: et sinä näe häntä; mutta tuomio on hänen edessänsä, vaan odota häntä.

15 Mais maintenant, ce n'est rien ce que sa colère exécute, et il n'est point entré fort avant en connaissance de toutes les choses que tu as faites.

Jos ei hänen vihansa niin äkisti kosta, ja ei ole tietävinänsä, että siinä niin monta rikosta on;

16 Job donc a ouvert sans raison sa bouche [pour se plaindre], et il a entassé paroles sur paroles, sans connaissance.

Sentähden on Job turhaan suunsa avannut ja taitamattomia puheita puhunut.