Job 21
1 Mais Job répondit, et dit:
Job vastasi ja sanoi:
2 Ecoutez attentivement mon discours, et cela me tiendra lieu de consolations de votre part.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Supportez-moi, et je parlerai, et après que j'aurai parlé, moquez-vous.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 Pour moi, mon discours s'adresse-t-il à un homme? si cela était, comment mon esprit ne défaudrait-il pas?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Regardez-moi, et soyez étonnés, et mettez la main sur la bouche.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Quand je pense à [mon état], j'en suis tout étonné, et un tremblement saisit ma chair.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Pourquoi les méchants vivent-ils, [et] vieillissent, et même pourquoi sont-ils les plus puissants?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Leur race se maintient en leur présence avec eux, et leurs rejetons s'élèvent devant leurs yeux.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Leurs maisons jouissent de la paix loin de la frayeur; la verge de Dieu n'est point sur eux.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Leur vache conçoit, et n'y manque point; leur jeune vache se décharge de son veau, et n'avorte point.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 Ils font sortir devant eux leurs petits, comme un troupeau de brebis, et leurs enfants sautent.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 Ils sautent au son du tambour et du violon, et se réjouissent au son des orgues.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
13 Ils passent leurs jours dans les plaisirs, et en un moment ils descendent au sépulcre. (Sheol h7585)
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Cependant ils ont dit au [Dieu] Fort: Retire-toi de nous; car nous ne nous soucions point de la science de tes voies.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 Qui est le Tout-puissant que nous le servions? et quel bien nous reviendra-t-il de l'avoir invoqué?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Voilà, leur bien n'est pas en leur puissance. Que le conseil des méchants soit loin de moi!
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 Aussi combien de fois arrive-t-il que la lampe des méchants est éteinte, et que l'orage vient sur eux! [Dieu] leur distribuera leurs portions en sa colère.
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 Ils seront comme la paille exposée au vent, et comme la balle qui est enlevée par le tourbillon.
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 Dieu réservera aux enfants du méchant la punition de ses violences, il la leur rendra, et il le saura.
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Ses yeux verront sa ruine, et il boira [le calice de] la colère du Tout-puissant.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 Et quel plaisir aura-t-il en sa maison, laquelle il laisse après soi, puisque le nombre de ses mois aura été retranché?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Enseignerait-on la science au [Dieu] Fort, à lui qui juge ceux qui sont élevés?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 L'un meurt dans toute sa vigueur, tranquille et en repos;
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 Ses vaisseaux sont remplis de lait, et ses os sont abreuvés de moëlle.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 Et l'autre meurt dans l'amertume de son âme, et n'ayant jamais fait bonne chère.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 Et néanmoins ils sont couchés également dans la poudre, et les vers les couvrent.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Voilà, je connais vos pensées, et les jugements que vous formez contre moi.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 Car vous dites: Où est la maison de cet homme si puissant, et où est la tente dans laquelle les méchants demeuraient?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Ne vous êtes-vous jamais informés des voyageurs, et n'avez-vous pas appris par les rapports qu'ils vous ont faits,
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 Que le méchant est réservé pour le jour de la ruine, pour le jour que les fureurs sont envoyées?
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 [Mais] qui le reprendra en face de sa conduite? et qui lui rendra le mal qu'il a fait?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Il sera néanmoins porté au sépulcre, et il demeurera dans le tombeau.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 Les mottes des vallées lui sont agréables; et tout le monde s'en va à la file après lui, et des gens sans nombre marchent au-devant de lui.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 Comment donc me donnez-vous des consolations vaines, puisqu'il y a toujours de la prévarication dans vos réponses?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
