< Psaumes 55 >

1 Au chef des chantres. Avec instruments à cordes. Cantique de David. O Dieu! Prête l’oreille à ma prière, Et ne te dérobe pas à mes supplications!
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Écoute-moi, et réponds-moi! J’erre çà et là dans mon chagrin et je m’agite,
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 A cause de la voix de l’ennemi et de l’oppression du méchant; Car ils font tomber sur moi le malheur, Et me poursuivent avec colère.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 Mon cœur tremble au-dedans de moi, Et les terreurs de la mort me surprennent;
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 La crainte et l’épouvante m’assaillent, Et le frisson m’enveloppe.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 Je dis: Oh! Si j’avais les ailes de la colombe, Je m’envolerais, et je trouverais le repos;
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Voici, je fuirais bien loin, J’irais séjourner au désert; (Pause)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 Je m’échapperais en toute hâte, Plus rapide que le vent impétueux, que la tempête.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Réduis à néant, Seigneur, divise leurs langues! Car je vois dans la ville la violence et les querelles;
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 Elles en font jour et nuit le tour sur les murs; L’iniquité et la malice sont dans son sein;
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 La méchanceté est au milieu d’elle, Et la fraude et la tromperie ne quittent point ses places.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 Ce n’est pas un ennemi qui m’outrage, je le supporterais; Ce n’est pas mon adversaire qui s’élève contre moi, Je me cacherais devant lui.
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 C’est toi, que j’estimais mon égal, Toi, mon confident et mon ami!
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 Ensemble nous vivions dans une douce intimité, Nous allions avec la foule à la maison de Dieu!
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Que la mort les surprenne, Qu’ils descendent vivants au séjour des morts! Car la méchanceté est dans leur demeure, au milieu d’eux. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 Et moi, je crie à Dieu, Et l’Éternel me sauvera.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Le soir, le matin, et à midi, je soupire et je gémis, Et il entendra ma voix.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 Il me délivrera de leur approche et me rendra la paix, Car ils sont nombreux contre moi.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 Dieu entendra, et il les humiliera, Lui qui de toute éternité est assis sur son trône; (Pause) Car il n’y a point en eux de changement, Et ils ne craignent point Dieu.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 Il porte la main sur ceux qui étaient en paix avec lui, Il viole son alliance;
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 Sa bouche est plus douce que la crème, Mais la guerre est dans son cœur; Ses paroles sont plus onctueuses que l’huile, Mais ce sont des épées nues.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Remets ton sort à l’Éternel, et il te soutiendra, Il ne laissera jamais chanceler le juste.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 Et toi, ô Dieu! Tu les feras descendre au fond de la fosse; Les hommes de sang et de fraude N’atteindront pas la moitié de leurs jours. C’est en toi que je me confie.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.

< Psaumes 55 >