< Psaumes 147 >
1 Louez l’Éternel! Car il est beau de célébrer notre Dieu, Car il est doux, il est bienséant de le louer.
Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 L’Éternel rebâtit Jérusalem, Il rassemble les exilés d’Israël;
Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Il guérit ceux qui ont le cœur brisé, Et il panse leurs blessures.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 Il compte le nombre des étoiles, Il leur donne à toutes des noms.
Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 Notre Seigneur est grand, puissant par sa force, Son intelligence n’a point de limite.
Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 L’Éternel soutient les malheureux, Il abaisse les méchants jusqu’à terre.
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
7 Chantez à l’Éternel avec actions de grâces, Célébrez notre Dieu avec la harpe!
Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
8 Il couvre les cieux de nuages, Il prépare la pluie pour la terre; Il fait germer l’herbe sur les montagnes.
Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
9 Il donne la nourriture au bétail, Aux petits du corbeau quand ils crient,
ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
10 Ce n’est pas dans la vigueur du cheval qu’il se complaît, Ce n’est pas dans les jambes de l’homme qu’il met son plaisir;
Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11 L’Éternel aime ceux qui le craignent, Ceux qui espèrent en sa bonté.
Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
12 Jérusalem, célèbre l’Éternel! Sion, loue ton Dieu!
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13 Car il affermit les barres de tes portes, Il bénit tes fils au milieu de toi;
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14 Il rend la paix à ton territoire, Il te rassasie du meilleur froment.
Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
15 Il envoie ses ordres sur la terre: Sa parole court avec vitesse.
Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
16 Il donne la neige comme de la laine, Il répand la gelée blanche comme de la cendre;
Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
17 Il lance sa glace par morceaux; Qui peut résister devant son froid?
Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
18 Il envoie sa parole, et il les fond; Il fait souffler son vent, et les eaux coulent.
Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
19 Il révèle sa parole à Jacob, Ses lois et ses ordonnances à Israël;
Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20 Il n’a pas agi de même pour toutes les nations, Et elles ne connaissent point ses ordonnances. Louez l’Éternel!
Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!