Psaumes 106
1 Louez l’Éternel! Louez l’Éternel, car il est bon, Car sa miséricorde dure à toujours!
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Qui dira les hauts faits de l’Éternel? Qui publiera toute sa louange?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Heureux ceux qui observent la loi, Qui pratiquent la justice en tout temps!
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Éternel, souviens-toi de moi dans ta bienveillance pour ton peuple! Souviens-toi de moi en lui accordant ton secours,
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 Afin que je voie le bonheur de tes élus, Que je me réjouisse de la joie de ton peuple, Et que je me glorifie avec ton héritage!
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 Nous avons péché comme nos pères, Nous avons commis l’iniquité, nous avons fait le mal.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Nos pères en Égypte ne furent pas attentifs à tes miracles, Ils ne se rappelèrent pas la multitude de tes grâces, Ils furent rebelles près de la mer, près de la mer Rouge.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Mais il les sauva à cause de son nom, Pour manifester sa puissance.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 Il menaça la mer Rouge, et elle se dessécha; Et il les fit marcher à travers les abîmes comme dans un désert.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 Il les sauva de la main de celui qui les haïssait, Il les délivra de la main de l’ennemi.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 Les eaux couvrirent leurs adversaires: Il n’en resta pas un seul.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Et ils crurent à ses paroles, Ils chantèrent ses louanges.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 Mais ils oublièrent bientôt ses œuvres, Ils n’attendirent pas l’exécution de ses desseins.
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 Ils furent saisis de convoitise dans le désert, Et ils tentèrent Dieu dans la solitude.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 Il leur accorda ce qu’ils demandaient; Puis il envoya le dépérissement dans leur corps.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 Ils se montrèrent, dans le camp, jaloux contre Moïse, Contre Aaron, le saint de l’Éternel.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 La terre s’ouvrit et engloutit Dathan, Et elle se referma sur la troupe d’Abiram;
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 Le feu embrasa leur troupe, La flamme consuma les méchants.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 Ils firent un veau en Horeb, Ils se prosternèrent devant une image de fonte,
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 Ils échangèrent leur gloire Contre la figure d’un bœuf qui mange l’herbe.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 Ils oublièrent Dieu, leur sauveur, Qui avait fait de grandes choses en Égypte,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Des miracles dans le pays de Cham, Des prodiges sur la mer Rouge.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Et il parla de les exterminer; Mais Moïse, son élu, se tint à la brèche devant lui, Pour détourner sa fureur et l’empêcher de les détruire.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 Ils méprisèrent le pays des délices; Ils ne crurent pas à la parole de l’Éternel,
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 Ils murmurèrent dans leurs tentes, Ils n’obéirent point à sa voix.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 Et il leva la main pour jurer De les faire tomber dans le désert,
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 De faire tomber leur postérité parmi les nations, Et de les disperser au milieu des pays.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 Ils s’attachèrent à Baal-Peor, Et mangèrent des victimes sacrifiées aux morts.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 Ils irritèrent l’Éternel par leurs actions, Et une plaie fit irruption parmi eux.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Phinées se leva pour intervenir, Et la plaie s’arrêta;
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 Cela lui fut imputé à justice, De génération en génération pour toujours.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 Ils irritèrent l’Éternel près des eaux de Meriba; Et Moïse fut puni à cause d’eux,
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 Car ils aigrirent son esprit, Et il s’exprima légèrement des lèvres.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 Ils ne détruisirent point les peuples Que l’Éternel leur avait ordonné de détruire.
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 Ils se mêlèrent avec les nations, Et ils apprirent leurs œuvres.
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 Ils servirent leurs idoles, Qui furent pour eux un piège;
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Ils sacrifièrent leurs fils Et leurs filles aux idoles,
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 Ils répandirent le sang innocent, Le sang de leurs fils et de leurs filles, Qu’ils sacrifièrent aux idoles de Canaan, Et le pays fut profané par des meurtres.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 Ils se souillèrent par leurs œuvres, Ils se prostituèrent par leurs actions.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 La colère de l’Éternel s’enflamma contre son peuple, Et il prit en horreur son héritage.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 Il les livra entre les mains des nations; Ceux qui les haïssaient dominèrent sur eux;
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 Leurs ennemis les opprimèrent, Et ils furent humiliés sous leur puissance.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Plusieurs fois il les délivra; Mais ils se montrèrent rebelles dans leurs desseins, Et ils devinrent malheureux par leur iniquité.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Il vit leur détresse, Lorsqu’il entendit leurs supplications.
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 Il se souvint en leur faveur de son alliance; Il eut pitié selon sa grande bonté,
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 Et il excita pour eux la compassion De tous ceux qui les retenaient captifs.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Sauve-nous, Éternel, notre Dieu! Et rassemble-nous du milieu des nations, Afin que nous célébrions ton saint nom, Et que nous mettions notre gloire à te louer!
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Béni soit l’Éternel, le Dieu d’Israël, d’éternité en éternité! Et que tout le peuple dise: Amen! Louez l’Éternel!
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
