Proverbes 9
1 La sagesse a bâti sa maison, Elle a taillé ses sept colonnes.
Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.
2 Elle a égorgé ses victimes, mêlé son vin, Et dressé sa table.
Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
3 Elle a envoyé ses servantes, elle crie Sur le sommet des hauteurs de la ville:
Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
4 Que celui qui est stupide entre ici! Elle dit à ceux qui sont dépourvus de sens:
"Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
5 Venez, mangez de mon pain, Et buvez du vin que j’ai mêlé;
"Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
6 Quittez la stupidité, et vous vivrez, Et marchez dans la voie de l’intelligence!
Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
7 Celui qui reprend le moqueur s’attire le dédain, Et celui qui corrige le méchant reçoit un outrage.
Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
8 Ne reprends pas le moqueur, de crainte qu’il ne te haïsse; Reprends le sage, et il t’aimera.
Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
9 Donne au sage, et il deviendra plus sage; Instruis le juste, et il augmentera son savoir.
Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
10 Le commencement de la sagesse, c’est la crainte de l’Éternel; Et la science des saints, c’est l’intelligence.
Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
11 C’est par moi que tes jours se multiplieront, Et que les années de ta vie augmenteront.
"Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
12 Si tu es sage, tu es sage pour toi; Si tu es moqueur, tu en porteras seul la peine.
Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
13 La folie est une femme bruyante, Stupide et ne sachant rien.
Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
14 Elle s’assied à l’entrée de sa maison, Sur un siège, dans les hauteurs de la ville,
Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
15 Pour crier aux passants, Qui vont droit leur chemin:
kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
16 Que celui qui est stupide entre ici! Elle dit à celui qui est dépourvu de sens:
"Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
17 Les eaux dérobées sont douces, Et le pain du mystère est agréable!
"Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
