< Psaumes 81 >
1 Jusqu'à la Fin, psaume d'Asaph, sur les pressoirs. Réjouissez-vous en Dieu notre champion; criez joyeusement vers le Dieu de Jacob.
Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
2 Prenez un psaume, et faites résonner le tambour, la harpe mélodieuse et la cithare.
Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
3 Sonnez de la trompette à la nouvelle lune, au jour glorieux de notre fête.
Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
4 Car tel est le précepte en Israël, tel est le commandement du Dieu de Jacob.
Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
5 Il a mis ce témoignage en Joseph, quand celui-ci sortit de la terre d'Egypte; il entendit une langue qu'il ne connaissait pas.
Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
6 Il a ôté le fardeau des épaules de son peuple, quand ses mains tressaient des corbeilles, disant:
Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
7 Tu m'as invoqué en ton affliction, et je t'ai délivré; je t'ai entendu dans l'obscurité d'une tempête; je t'ai éprouvé dans l'eau de la contradiction.
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)
8 Ecoute, mon peuple; et je te parlerai, Israël, et je te prendrai à témoin. Si tu m'écoutes,
Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 Il n'y aura point chez toi de Dieu nouveau, et tu n'adoreras point de Dieu étranger.
Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
10 Car je suis le Seigneur ton Dieu, qui t'ai tiré de la terre d'Egypte; ouvre la bouche, et je la remplirai.
Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
11 Et mon peuple n'a point écouté ma voix, et Israël n'a point fait attention à moi.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
12 Et je les ai fait partir, selon les désirs de leurs cœurs; ils chemineront en leurs désirs.
Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
13 Si mon peuple m'avait écouté, si Israël avait marché dans mes voies,
Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
14 Certes j'eusse humilié jusqu'au néant leurs ennemis; j'eusse mis la main sur leurs oppresseurs.
Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
15 Les ennemis du Seigneur lui ont menti, et il y aura temps pour eux dans l'éternité.
Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
16 Et il les avait nourris de la fleur du froment, et les avait rassasiés du miel des rochers.
Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.