Psaumes 77

1 Jusqu'à la Fin. Psaume d'Asaph, sur Idithun. J'ai crié au Seigneur de ma voix; et ma voix est allée au Seigneur, et il a fait attention à moi.

Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.

2 Au jour de mon affliction, j'ai cherché Dieu; la nuit, j'ai étendu vers lui les mains, et je n'ai pas été déçu. Mon âme ne voulait pas être consolée.

Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.

3 Je me suis souvenu de Dieu, et j'ai été réjoui; j'ai réfléchi comme un enfant, et mon esprit a défailli.

Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)

4 Tous mes ennemis surprenaient à l'improviste mes gardes; j'ai été troublé, et je n'ai point parlé.

Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.

5 J'ai considéré les jours antiques, et je me suis souvenu des années éternelles.

Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:

6 J'ai médité, et la nuit j'ai réfléchi en mon cœur, et je me suis creusé l'esprit, disant:

Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:

7 Est-ce que le Seigneur me repoussera toujours? est-ce qu'il ne se complaira plus en moi?

Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?

8 Est-ce que, jusqu'à la fin, il privera de sa miséricorde les générations des générations?

Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?

9 Dieu oubliera-t-il de s'apitoyer? Confondrait-il sa miséricorde avec sa colère?

Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)

10 Et j'ai dit: Maintenant j'ai commencé; ceci est le changement de la droite du Très-Haut.

Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.

11 Je me suis souvenu des œuvres du Seigneur, et je me souviendrai de tes merveilles dès le commencement.

Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,

12 Et je méditerai sur toutes tes œuvres, et je réfléchirai sur tes conseils.

Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.

13 O Dieu, ta voie est dans la sainteté; quel Dieu est grand comme notre Dieu?

Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?

14 Tu es le Dieu qui fait tes merveilles; tu as fait connaître aux peuples ta puissance.

Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.

15 Par ton bras, tu as délivré ton peuple, les fils de Jacob et de Joseph.

Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)

16 Les eaux t'ont vu, mon Dieu, les eaux t'ont vu; et elles ont eu peur, et les abîmes ont été troublés.

Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,

17 Le fracas des eaux a longuement retenti; les nuées ont fait entendre des voix, car tes flèches les ont traversées.

Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.

18 La voix de ton tonnerre a retenti dans la voûte du ciel; tes éclairs ont brillé sur le monde; la terre a frémi et tremblé.

Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.

19 Ta voie est au fond de la mer; et tes sentiers sont recouverts par des amas d'eau, et l'on ne reconnaîtra pas tes traces.

Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.

20 Tu as conduit ton peuple comme un troupeau par les mains d'Aaron et de Moïse.

Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.