Psaumes 6

1 Jusqu'à la Fin, un psaume de David, pris des hymnes en octave. Seigneur, ne me reprends pas en ta fureur, ne me châtie pas en ta colère.

Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.

2 Aie pitié de moi, Seigneur, car je suis infirme; guéris-moi, Seigneur, car mes os sont bouleversés.

Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet,

3 Et mon âme a été grandement troublée, et toi, jusques à quand, Seigneur?

ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?

4 Reviens, Seigneur, délivre mon âme; sauve-moi par ta miséricorde.

Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.

5 Car il n'est personne en la mort qui se souvienne de toi; et aux enfers, qui te rendra gloire? (Sheol h7585)

Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa? (Sheol h7585)

6 Je me suis fatigué à gémir; je laverai chaque nuit ma couche; j'arroserai mon lit de mes larmes.

Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni.

7 Mon œil a été troublé par la fureur; je suis devenu vieux au milieu de tous mes ennemis.

Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.

8 Éloignez-vous de moi, vous tous ouvriers d'iniquité; car le Seigneur a entendu la voix de mes larmes.

Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.

9 Le Seigneur a écouté mon oraison; le Seigneur a exaucé ma prière.

Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.

10 Que tous mes ennemis rougissent de honte et soient troublés au fond de l'âme; qu'ils fuient soudain et soient grandement humiliés.

Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.