< Psaumes 56 >
1 Jusqu'à la Fin, pour le peuple, quand il fut éloigné des saints lieux, inscription de David, lorsque les Philistins l'eurent maîtrisé dans Geth. Aie pitié de moi, ô Dieu, car l'homme m'a foulé aux pieds; tout le jour, il a bataillé contre moi, et il m'a accablé.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa". Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.
2 Mes ennemis m'ont foulé aux pieds tout le jour, à partir de l'aurore; ils étaient nombreux à me combattre.
Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.
3 Mais ils sentiront la crainte, et moi j'espérerai en toi.
Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.
4 En Dieu je louerai mes paroles; tout le jour j'ai espéré en Dieu; je ne craindrai rien de ce que la chair fera contre moi.
Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?
5 Tout le long du jour ils ont eu en mépris mes discours; toutes leurs pensées tendaient à me nuire.
Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.
6 Ils s'établiront auprès de moi, s'embusqueront et guetteront mes pieds, comme ils ont cherché la perte de mon âme.
He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.
7 Tu ne les sauveras pas; tu briseras les peuples en ta colère, ô mon Dieu.
Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.
8 Je t'ai dévoilé ma vie; tu as mis devant toi mes larmes, selon ta promesse.
Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.
9 Mes ennemis tourneront le dos, quel que soit le jour où je t'invoque; voilà comment je reconnais que tu es mon Dieu.
Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.
10 En Dieu je louerai la parole; en Dieu je louerai les discours.
Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.
11 J'ai espéré en Dieu, je ne craindrai rien de ce que l'homme fera contre moi.
Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?
12 En moi sont les vœux de louange que je te rendrai, ô Dieu.
Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.
13 Car tu as délivré mon âme de la mort et mes pieds de la chute, afin que je sois agréable aux yeux de Dieu dans la lumière des vivants.
Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.