< Psaumes 44 >
1 Jusqu'à la Fin. Psaume d'instruction, des fils de Koré. Dieu, nous l'avons ouï de nos oreilles; nos pères nous ont fait connaître l'œuvre que tu as faite en leurs jours, aux jours antiques.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 Ta main a exterminé les nations; mais eux, tu les as établis, et tu as affligé les Gentils, tu les as chassés.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 Car ce n'est point l'épée de nos pères qui les a mis en possession de notre héritage; ce n'est point leur bras qui les a sauvés; mais c'est ta droite et ton bras, et la lumière de ta face, parce que toi tu t'es complu en eux.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 Tu es toi-même mon Roi et mon Dieu; tu as ordonné le salut de Jacob.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 Par toi, nous aurons la force de soulever nos ennemis, et en ton nom nous mépriserons ceux qui se lèvent contre toi.
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 Car je n'espérerai point en mon arc, et ce n'est pas mon glaive qui me sauvera.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 C'est toi qui nous as déjà sauvés de nos persécuteurs, et ceux qui nous haïssaient, tu les as confondus.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 En Dieu nous serons loués tout le jour, et nous rendrons grâces à son nom éternellement.
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 Mais maintenant tu nous as repoussés et confondus, et tu ne sortiras plus avec nos armées.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 Tu nous as tourné le dos devant nos ennemis, et ceux qui nous haïssent nous ont pillés à leur profit.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 Tu nous as livrés comme des brebis bonnes à manger; tu nous as dispersés parmi les Gentils.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 Tu leur as vendu pour rien ton peuple, et il n'y a pas eu foule pour l'acheter.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 Tu as fait de nous l'opprobre de nos voisins, la risée et la raillerie de ceux qui nous entourent.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 Tu as fait de nous la fable des Gentils; sur nous les peuples secouent la tête.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 J'ai tout le jour ma honte devant moi, et la confusion de ma face m'a couvert,
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 A la voix de celui qui m'injurie et m'outrage, à la face de mon ennemi et de mon persécuteur.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 Toutes ces choses sont venues sur nous; mais nous ne t'avons point oublié; nous n'avons point violé ton alliance.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 Notre cœur ne s'est pas éloigné; mais tu as détourné nos sentiers de ta voie.
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 Car tu nous as humiliés en un lieu d'affliction, et l'ombre de la mort nous a enveloppés.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 Si nous avions oublié le nom de notre Dieu, si nous avions étendu les mains vers des dieux étrangers,
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 Dieu ne rechercherait-il pas ces choses? Car seul il connaît les secrets des cœurs.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 A cause de toi nous mourons tout le jour; nous sommes comptés comme les brebis du sacrifice.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Réveille-toi; pourquoi dors-tu, Seigneur? Lève-toi, et ne nous repousse pas jusqu'à la fin.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Pourquoi détournes-tu ta face? As-tu oublié notre pauvreté et notre affliction?
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 Car notre âme est abaissée jusqu'à la poussière, et notre ventre est collé sur le sol.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Lève-toi, Seigneur; viens à notre secours, et délivre-nous pour la gloire de ton nom.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!