Psaumes 38
1 Psaume de David, pour se souvenir du Sabbat. Seigneur, ne me réprimande pas dans ta fureur; ne me châtie pas dans ta colère.
Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 Car tes flèches m'ont transpercé, et tu as appesanti sur moi ta main.
Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 En ma chair il n'est plus rien de sain en face de ta colère; il n'est point de paix pour mes os en face de mes péchés.
Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 Car mes iniquités se sont accumulées plus haut que ma tête; elles me pèsent comme un lourd fardeau.
Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 Mes meurtrissures sont infectes et gangrenées à cause de ma folie.
Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 Je suis devenu misérable, entièrement courbé; j'ai marché tout le jour, plein de tristesse.
Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 Mes flancs ont été remplis de moqueries, et il n'est rien de sain dans ma chair.
Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 J'ai été affligé et j'ai été humilié à l'excès; je rugissais à cause des gémissements de mon cœur.
Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 Tout mon désir est devant toi; mon gémissement ne t'est point caché.
Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 Mon cœur est troublé, ma force a défailli, et la lumière de mes yeux n'est point avec moi.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 Mes amis et mes proches se sont avancés et arrêtés contre moi, et ceux qui m'approchaient de plus près se sont tenus au loin;
Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 Tandis que j'étais pressé avec violence par ceux qui cherchaient à m'ôter la vie, et que ceux qui pensaient à mal contre moi disaient des paroles menteuses, et tout le long du jour inventaient des tromperies.
Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 Mais moi je ne les entendais non plus qu'un sourd, et comme un muet je n'ouvrais pas la bouche.
Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 J'étais devenu semblable à un homme qui n'entend rien, et n'a rien à répliquer en sa bouche.
Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 Car, ô Seigneur, j'espérais en toi, et tu m'exauceras, Seigneur mon Dieu!
Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 Et j'ai dit: Que je ne sois point pour mes ennemis un sujet de joie, ceux qui parlaient orgueilleusement contre moi quand mes pieds étaient chancelants.
Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 Car je suis prêt à être flagellé, et ma douleur m'est toujours présente.
Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 Et je déclarerai mon iniquité; et je serai dans la douleur au sujet de mon péché.
sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 Cependant mes ennemis sont vivants, et ils se sont fortifiés contre moi, et le nombre de ceux qui me haïssent injustement s'est multiplié.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 Ceux qui rendent le mal pour le bien m'ont calomnié, parce que je recherchais la justice.
jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
21 Ne m'abandonne pas, Seigneur mon Dieu, ne te détourne point de moi.
Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
22 Approche-toi pour me secourir, ô Dieu de mon salut!
Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
