Psaumes 22
1 Jusqu'à la Fin, pour la prière du matin, psaume de David. Ô Dieu, ô mon Dieu, regarde-moi; pourquoi m'as-tu délaissé? la voix de mes péchés a fait fuir mon salut.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 Ô mon Dieu, je crierai vers toi le jour, et tu ne m'exauceras point; je crierai la nuit, et ce n'est point folie à moi.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 Mais toi, gloire d'Israël, tu résides au lieu saint.
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 Nos pères ont espéré en toi; ils ont espéré, et tu les as délivrés.
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 Ils ont crié vers toi, et ils ont été sauvés; ils ont espéré en toi, et n'ont point été confondus.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 Mais moi je suis un ver de terre et non un homme; opprobre des hommes et mépris du peuple.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 Tous ceux qui m'ont vu se sont moqués de moi; ils ont murmuré entre leurs lèvres, ils ont secoué la tête.
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 (Ils ont dit): Il a mis son espoir en Dieu, que le Seigneur le sauve; qu'il le délivre, puisqu'il se complaît en lui.
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 C'est toi, il est vrai, qui m'as tiré des entrailles de ma mère; et, à sa mamelle, j'espérais en toi.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 Aussitôt sorti de son sein, j'ai été livré à toi; tu es mon Dieu dès le sein de ma mère.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Ne t'éloigne point de moi; car l'affliction est proche, et nul ne me porte secours.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Une multitude de jeunes taureaux m'investissent, des bœufs robustes m'ont entouré,
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 Et ont ouvert contre moi leur bouche, comme un lion ravisseur et rugissant.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 Je me suis répandu comme de l'eau; tous mes os ont été dispersés; mon cœur dans ma poitrine est devenu comme de la cire liquide.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 Ma force s'est desséchée comme la brique; ma langue s'est collée à mon palais, et tu m'as poussé dans la poussière de la mort.
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 Une multitude de chiens m'ont entouré; la synagogue des pervers m'assiège; ils m'ont percé les pieds et les mains,
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 Ils ont compté mes os; ils m'ont observé et surveillé.
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 Ils se sont partagé mes vêtements, et ils ont tiré ma robe au sort.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 Et toi, ô Seigneur, n'éloigne pas de moi ton secours, songe à ma défense.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Délivre mon âme du glaive; délivre de la griffe des chiens mon unique.
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Tire-moi de la gueule du lion, et sauve ma faiblesse de la corne des licornes.
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 Je célébrerai ton nom parmi mes frères; Je te chanterai au milieu de l'église.
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 Ô vous qui craignez le Seigneur, louez-le; et toi, peuple de Jacob, glorifie-le. Que toute la race d'Israël le craigne,
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 Parce qu'il n'a ni méprisé ni rebuté la prière des pauvres; parce qu'il n'a point détourné de moi son visage; parce qu'il m'a exaucé quand j'ai crié vers lui.
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 Tu seras ma louange dans la grande église; j'accomplirai mes vœux devant tous ceux qui te craignent.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 Les pauvres mangeront, et ils seront rassasiés; et ceux qui cherchent le Seigneur le loueront; leurs cœurs vivront dans tous les siècles des siècles.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 Et jusqu'aux confins de la terre on se souviendra du Seigneur; on se convertira à lui; toutes les tribus des Gentils se prosterneront devant lui pour l'adorer.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 Car la royauté appartient au Seigneur; il régnera sur les nations.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 Tous les riches de la terre ont mangé et adoré; tous ceux qui descendent en la terre tomberont devant lui. Que mon âme aussi vive pour lui,
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 Toute ma postérité le servira. La génération future sera annoncée au Seigneur;
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 On fera connaître sa justice au peuple qui doit naître, et que le Seigneur s'est préparé.
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
