< Psaumes 107 >
1 Alléluiah! Rendez gloire au Seigneur, parce qu'il est bon, parce que sa miséricorde est éternelle.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Qu'ainsi disent ceux qui ont été rachetés par le Seigneur, qu'il a délivrés de la main de leurs ennemis et rassemblés des contrées
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 Du levant et du couchant, de la mer et de l'aquilon.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Ils ont erré dans le désert sans eau; ils n'y ont point trouvé le chemin d'une cité habitable,
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Et ils avaient faim, ils avaient soif; et leur âme était défaillante.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Et, dans leur tribulation, ils crièrent au Seigneur, et il les retira de leur détresse.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 Et il les conduisit dans le droit chemin, afin qu'ils arrivassent à une cité habitable.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Qu'ils rendent gloire à la miséricorde du Seigneur et à ses prodiges en faveur des fils des hommes;
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Car il a rassasié leur âme vide, et rempli de biens leur âme affamée.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Assis dans les ténèbres et à l'ombre de la mort, ils étaient enchaînés par la pauvreté et le fer;
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Parce qu'ils avaient provoqué les voix du Seigneur, et avaient irrité le conseil du Très-Haut.
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Et leur cœur fut humilié dans leurs labeurs, et ils furent sans force, et nul n'était là pour les secourir.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Et dans leurs tribulations ils crièrent au Seigneur, et il les retira de leur détresse.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Et il les tira des ténèbres et de l'ombre de la mort, et brisa leurs chaînes.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Qu'ils rendent gloire au Seigneur de sa miséricorde et de ses prodiges en faveur des fils des hommes.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Car il a fait voler en éclats les portes d'airain; il a brisé les verrous de fer.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Il les a aidés à sortir de la voie de leur iniquité; et, à cause de leurs infidélités, ils avaient été humiliés.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Leur âme avait pris en abomination tout aliment, et déjà ils étaient près des portes de la mort.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Et dans leurs tribulations ils crièrent au Seigneur, et il les sauva de leur détresse.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Et il envoya sa parole, et il les a guéris, et il les arrachés de leur perdition.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Qu'ils rendent gloire au Seigneur de sa miséricorde et de ses prodiges en faveur des fils des hommes.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 Et qu'ils lui offrent des oblations de louanges, et qu'ils annoncent ses œuvres avec des transports d'allégresse.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 Ceux qui voguent sur la mer dans leurs barques, et qui trafiquent au milieu des eaux,
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 Ceux-là ont vu les œuvres du Seigneur, et ses merveilles dans l'abîme.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Il dit, et le vent impétueux de la tempête s'est levé, et les vagues ont bondi.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Elles montent jusqu'aux cieux et descendent jusqu'aux abîmes, et l'âme des matelots succombe à la violence du mal.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Ils sont troublés, ils chancellent comme des hommes ivres, et toute leur sagesse a été engloutie.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Et dans leur tribulation ils ont crié au Seigneur, et il les a retirés de leur détresse.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Et il a commandé à la tempête, et elle s'est changée en une brise légère, et les flots ont fait silence.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Et les hommes se sont réjouis de leur calme, et le Seigneur les a conduits au port désiré.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Qu'ils rendent gloire au Seigneur de sa miséricorde et de ses prodiges en faveur des fils des hommes.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Qu'ils l'exaltent dans l'assemblée du peuple, et le louent sur le siège des anciens.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 Il a changé des fleuves en un désert, et des eaux jaillissantes en une terre altérée;
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 Et une terre fertile en un lieu saumâtre, à cause de la malice de ceux qui l'habitaient.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Il a fait d'un désert un étang plein d'eau, et d'une terre sans eau des vallons arrosés.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Et il y a mis des affamés, et ils ont bâti des cités habitables.
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 Et ils ont ensemencé des champs, et ils ont planté des vignes, et ils en ont récolté les produits.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Et il les a bénis, et ils se sont prodigieusement multipliés, et il n'a pas amoindri le nombre de leur bétail.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Puis ils ont déchu, et ils ont été maltraités par les tribulations, les maux et la douleur.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 Et le mépris s'est répandu sur leurs princes, et Dieu les a laissés s'égarer en des lieux impraticables et sans voie.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 Et il a délivré le pauvre de sa misère, et il a traité sa famille comme des brebis.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Les justes le verront et en seront réjouis, et toute iniquité fermera sa bouche.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Quel est le sage qui gardera ces choses, et comprendra les miséricordes du Seigneur?
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.