< Job 9 >
2 En vérité je sais qu'il en est ainsi. Comment un mortel serait-il juste aux yeux du Seigneur?
Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
3 Car si des hommes veulent aller avec Dieu en justice, il ne s'y prêtera pas; il ne voudra pas être contredit sur un seul point entre mille.
Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
4 Lui seul est sage en ses pensées; il est fort, il est grand; qui donc s'est assez endurci pour lui résister?
Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
5 Il lutte contre les montagnes et elles l'ignorent; il les bouleverse dans son courroux.
Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
6 Il ébranle dans ses fondements la terre que recouvre le ciel, et les colonnes qui la soutiennent sont chancelantes.
Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
7 Il parle au soleil, et le soleil ne se lève pas; il appose son scel sur les astres.
Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
8 C'est lui seul qui a tendu les cieux et qui marche sur la mer comme sur un sol affermi.
Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
9 Il a créé les Pléïades, et l'étoile du soir, et Arcture, et les constellations du Midi.
Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
10 Il a fait une multitude innombrable de merveilles glorieuses et incompréhensibles.
Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
11 S'il a passé au-dessus de moi, je ne l'ai point vu; s'il a marché à mes côtés, je n'en ai rien su.
Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
12 Se détourne-t-il, qui le ramènera? qui osera lui dire: Que faites-vous?
Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
13 Seul il a dompté toute fureur, il a fait plier les monstres marins sous le ciel.
Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
14 S'il m'écoutait, s'il jugeait mes arguments!
Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
15 Quand même je serais juste, il ne m'écouterait pas; je n'obtiendrais pas de lui un arrêt.
Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
16 Et si je ne l'avais invoqué et qu'il ne m'exauçât point, je ne pourrais croire qu'il eût entendu ma voix.
Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
17 Je crains qu'il ne me broie au moyen d'un tourbillon, car il amortit les ravages de mes plaies nombreuses.
Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
18 Il ne me laisse point reprendre haleine, après m'avoir rempli d'amertume,
Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
19 Et il prévaut par la force. Qui donc résisterait à la condamnation qu'il aurait prononcée?
Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
20 Juste, ma bouche se trouvera dire des impiétés; irréprochable, je passerai pour criminel.
Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
21 Car, si j'ai péché, c'est dans l'ignorance de mon âme, et néanmoins la vie m'est ôtée.
Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
22 Aussi j'ai dit: La colère détruit le riche et le grand.
Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
23 La mort qui les frappe soudain met à nu leur faiblesse; mais les justes sont tournés en dérision,
Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
24 Ils sont livrés aux mains des pervers, et le Seigneur a voilé le front des juges. Et si ce n'est pas lui qui est-ce donc?
Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
25 Ma vie est plus rapide qu'un courrier; on ne s'est point placé sur son passage et on ne l'a pas vue.
Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
26 Les navires laissent-ils une trace, ou l'aigle qui vole et cherche sa proie?
Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
27 Si je me dis: Cesse donc de parler; borne-toi à courber la tête et à gémir;
Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
28 Je tremble de tous mes membres, car je sais que vous ne me jugez point innocent.
Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
29 Ai-je donc commis quelque impiété? Mais pourquoi ne suis-je point mort?
Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
30 Lors même que je me serais lavé avec de la neige, et que des mains pures m'auraient purifié,
Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
31 Vous m'avez assez plongé dans la fange pour que ma robe m'ait souillé.
Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
32 Car vous n'êtes point comme moi un homme avec qui je puisse contester et comparaître en justice.
Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
33 Que n'existe-t-il pour nous un médiateur, qui écoute et qui prononce entre vous et moi?
Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
34 Détournez de moi votre verge; que l'effroi qu'elle m'inspire ne me trouble plus.
Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
35 Si je cesse de craindre je parlerai, car je ne le peux en l'état où je suis.
Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.