Job 31
1 J'avais fait un pacte avec mes yeux, disant: Je ne regarderai plus une vierge.
"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2 Car quelle est la part que d'en haut m'a réservée le Seigneur; quel héritage dois-je attendre du Tout-Puissant qui règne au plus haut des cieux?
Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Malheur, perdition à l'injuste, expulsion pour celui qui fait le mal.
Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
4 Le Seigneur ne me tiendra-t-il pas compte de mes voies, ni de la manière dont j'ai marché?
Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
5 Si j'avais été le compagnon des railleurs; si j'avais porté mes pas du côté de la fraude!
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 Mais je me suis maintenu sous le joug de la justice, et le Seigneur connaît mon innocence.
punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
7 Si mon pied s'est écarté du droit chemin, si mon cœur a été égayé par mes yeux, si mes mains ont touché des présents,
Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
8 Que d'autres consomment ce que j'ai semé, que sur la terre je devienne sans racines.
niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
9 Si mon cœur a convoité la femme d'autrui, si j'ai franchi ses portes,
Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
10 Que ma femme plaise à un autre homme; que mes enfants soient humiliés.
niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
11 Rien ne peut apaiser la colère de Dieu contre celui qui souille la femme de son prochain.
sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
12 Le feu s'attaquera à toute sa personne et dévorera tout ce qui sera issu de lui.
tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
13 Si j'avais faussé le jugement que je rendais sur mon serviteur et ma servante, lorsqu'ils recouraient à ma justice,
Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
14 Que ferais-je quand à mon tour le Seigneur me jugera? Qu'aurais-je à lui répondre, s'il m'avait surpris en quelque faute?
niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Ceux que j'avais à juger n'avaient-ils pas été comme moi, conçus en des entrailles? n'était-ce pas comme si les mêmes flancs nous avaient portés?
Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
16 Aussi les pauvres ont-ils toujours trouvé chez moi ce qui leur manquait; et je n'ai point fait verser de larmes à l'œil de la veuve.
Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17 Si j'ai mangé seul ma bouchée, si je n'en ai point fait part à l'orphelin;
Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
18 Si dès ma jeunesse, à peine sorti du ventre de ma mère, je n'ai eu de lui des soins paternels;
En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
19 Si j'ai méprisé l'homme nu et abandonné; si je ne l'ai point vêtu;
Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
20 Si les indigents ne m'ont point béni; si leurs épaules n'ont pas été réchauffées par les toisons de mes agneaux;
jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
21 Si j'ai levé la main sur le pupille; si je n'ai point multiplié mes secours avec confiance;
jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
22 Que mon épaule se déboîte, que mon bras soit broyé au-dessous du coude.
niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23 En vérité la crainte du Seigneur m'a saisi; je ne puis supporter ce qu'il m'envoie.
Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
24 Si j'avais amoncelé de l'or, si j'avais estimé surtout les pierres précieuses;
Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
25 Si j'avais mis ma joie en de grandes richesses; si ma main s'était posée sur des trésors innombrables;
jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26 Je me serais dit: N'ai-je point vu le soleil dans tout son éclat s'éclipser, et la lune au ciel périr? Et rien n'est au-dessus d'eux.
jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27 Et si mon cœur en secret s'est laissé séduire; et si j'ai baisé ma main en la portant à ma bouche,
sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
28 Que ces fautes me soient gravement imputées; car alors j'ai menti au Seigneur Très-Haut.
niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
29 Et si je me suis réjoui de la chute de mes ennemis, et si dans mon âme j'ai dit: Bien!
Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
30 Puisse mon oreille ouïr la malédiction qui sera portée contre moi; puissé-je être signalé à tout le peuple comme un méchant.
En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
31 Si je n'ai pas été bon pour mes servantes, si elles ont dit de moi: Qui nous permettra de nous rassasier de sa chair?
Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32 Si j'ai laissé l'étranger passer la nuit en plein air, et si ma porte ne s'est pas ouverte à tout venant.
Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
33 Si ayant failli involontairement, j'ai caché mes péchés;
Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34 Retenu par la honte de les avouer devant la multitude; si j'ai souffert que le pauvre sortît de ma maison l'estomac vide;
säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
35 Qui me donnera quelqu'un qui m'écoute? Si je n'ai point eu crainte de la main du Seigneur; le titre que j'avais contre autrui,
Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
36 Que j'avais lu les épaules ceintes d'une couronne,
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37 Si je ne l'ai point remis, après l'avoir déchiré, sans rien exiger du débiteur;
Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
38 Si jamais la terre a gémi contre moi, si ses sillons ont pleuré tous ensemble,
Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
39 Si j'ai consommé ses fruits seul et sans les payer; si en les empruntant j'ai affligé l'âme de son possesseur,
jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40 Que les champs, au lieu de froment, ne produisent pour moi que des orties; et au lieu d'orge que des ronces. Et Job cessa de parler.
niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
