Isaïe 9

1 Et celui qui sera dans l'angoisse y sera pour longtemps. Bois d'abord ceci, hâte-toi, terre de Zabulon, et toi, terre de Nephthali, et vous, restes des habitants de la côte, et toi, Galilée des Gentils au delà du Jourdain!

Sillä ei ole sillä (maakunnalla) yhtään pääsinpäivää, koska hän ahdistuksessa on; niinkuin entiseen aikaan Sebulonin ja Naphtalin maalle lievitys tapahtui, ja tulivat viimein kunnioitetuksi; niin myös ne meritien vieressä, tällä puolella Jordanin pakanain Galileassa.

2 Peuples qui marchez dans les ténèbres, voyez une grande lumière; et vous qui habitez dans la région ténébreuse de la mort, une lumière luira sur vous;

Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa.

3 Sur vous qui êtes la plus grande part d'un peuple que vous avez amené, Seigneur, à vos joies; et ils se réjouiront de votre vue, comme ceux qui se réjouissent d'une moisson, ou qui se partagent des dépouilles;

Sinä lisäät kansaa, ja lisäät hänelle iloa; sinun edessäs iloitaan, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliin jaossa iloitaan:

4 Parce que vous avez ôté le joug qui pesait sur eux, et la verge qui courbait leur cou. Car le Seigneur a brisé la verge de ceux qui les pressuraient, comme au jour où il s'est déclaré contre Madian.

Sillä sinä olet heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan, ja heidän vaatiansa sauvan särkenyt, niinkuin Midianin aikana.

5 Ils rendront le prix des robes qu'ils ont accumulées par fraude, et des manteaux qu'ils ont eus par les vicissitudes de la guerre; et ils consentiront à les voir brûlés par le feu.

Sillä kaikki sota ja meteli, ja veriset vaatteet pitää poltettaman ja tulella kulutettaman.

6 Car un petit enfant nous est né, et un fils nous a été donné; la principauté repose sur son épaule, et il est appelé de ce nom, l'Ange du grand conseil. Par lui j'amènerai la paix sur les princes, par lui la santé et la paix.

Sillä meille on lapsi syntynyt, ja poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on; ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Ijankaikkinen Isä, Rauhan päämies:

7 Sa principauté est grande, et à la paix qu'il donne il n'est point de limites; il s'assoira sur le trône de David, et il possédera son royaume, pour le conduire, et l'affermir dans l'équité et la justice, maintenant et dans tous les siècles; l'amour du Seigneur des armées fera ce prodige.

Että hänen herrautensa pitää suureksi tuleman, ja ei rauhalla loppua, Davidin istuimelle ja hänen valtakunnallensa, valmistamaan sitä ja vahvistamaan tuomiolla ja vanhurskaudella: hamasta nyt niin ijankaikkiseen on Herran Jumalan Zebaotin kiivaus tämän tekevä.

8 Le Seigneur a envoyé la mort contre Jacob, et elle est venue contre Israël.

Herra on lähettänyt sanan Jakobissa, ja se on langennut Israelissa;

9 Et tout le peuple d'Ephraïm et ceux qui résident en Samarie le connaîtront, eux qui disent dans l'orgueil et l'arrogance de leur cœur:

Että kaiki Ephraimin kansa ja Samarian asuvaiset pitää sen tietää saaman, jotka ylpeydessä ja korialla mielellä sanovat:

10 Les briques sont tombées, mais venez; taillons des pierres, abattons des sycomores et des cèdres, et bâtissons-nous une tour.

Tiilikivet ovat pudonneet, mutta me tahdomme sen rakentaa vuojonkivillä jälleen: Muulbärin puut ovat hakatut maahan, mutta me panemme siaan sedripuita.

11 Et le Seigneur brisera ceux qui s'élèvent contre lui sur la montagne de Sion, et il dispersera les ennemis,

Sillä Herra tahtoo korottaa Retsinin sotaväen heitä vastaan, ja heidän vihollisensa nivoa yhteen,

12 La Syrie à l'Orient, les Hellènes à l'Occident, qui dévorent Israël à pleine bouche. Contre eux tous s'est tournée sa fureur, et sa main est encore levée.

Syrialaiset eteen ja Philistealaiset taa, että he söivät Israelin täydellä suulla. Näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

13 Et le peuple ne s'est point converti, et il n'a point cherché le Seigneur, avant d'avoir été frappé.

Ei myös kansa käännä itseinsä hänen tykönsä, joka heitä lyö, eikä kysy Herraa Zebaotia.

14 Et en un seul jour le Seigneur a retranché d'Israël la tête et la queue, le grand et le petit,

Sentähden karsii Herra Israelilta pois, yhtenä päivänä, pään ja hännän, oksat ja kannon.

15 Le vieillard et tous ceux qui n'admirent que les apparences, c'est la tête; et le faux prophète qui enseigne l'iniquité, c'est la queue.

Vanhat kunnialliset ihmiset ovat pää; mutta prophetat, jotka opettavat väärin, ovat häntä.

16 Et ceux qui déclarent heureux ce peuple sont dans l'égarement, et ils l'égarent en de le dévorer.

Sillä tämän kansan johdattajat ovat pettäjät, ja ne, jotka sallivat itsensä johdattaa, ovat kadotetut.

17 C'est pourquoi le Seigneur ne mettra pas sa joie en leurs jeunes gens, et il n'aura pitié ni de leurs orphelins ni de leurs veuves, parce qu'ils sont tous déréglés et pervers, et que leurs bouches profèrent toutes l'iniquité. Contre eux tous s'est tournée sa fureur, et sa main est encore levée.

Sentähden ei Herra taida iloita heidän nuorista miehistänsä, eikä armahda heidän orpolapsiansa ja leskiänsä; sillä he ovat kaiki ulkokullatut ja pahat, ja jokaisen suu puhuu hulluutta; näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

18 Et leur iniquité brûlera comme un feu; elle sera consumée par la flamme comme une herbe sèche; elle s'allumera comme une épaisse forêt de chênes, et tout ce qui environne la colline sera dévoré.

Sillä jumalatoin meno on sytytetty niinkuin tuli, ja kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet; joka palaa niinkuin paksussa metsässä, ja nostaa savun korkialle.

19 A cause de la colère du Seigneur la terre entière sera livrée au feu, et le peuple sera la proie des flammes, et le frère n'aura point pitié de son frère.

Sillä maa on pimennyt Herran Zebaotin vihasta; niin että kansa on niinkuin tulen ruoka, ja ei yksikään armaitse toista.

20 Il ira à droite, parce qu'il aura faim; il mangera à gauche, et ne sera point rassasié de la chair de son bras.

Jos he ryöstävät oikialla puolella, niin he nälkää näkevät; jos he syövät vasemmalla puolella, niin ei he tule ravituksi: jokainen syö käsivartensa lihaa.

21 Car Manassé mangera Ephraïm, et Éphraïm, Manassé, parce qu'ensemble ils auront assiégé Juda. Contre eux tous s'est tournée sa fureur, et sa main est encore levée.

Manasse Ephraimia, Ephraim Manassea, ja ne molemmat yhdestä puolesta Juudaa vastaan. Ei vielä näissä kaikissa hänen vihansa asetu, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.