Psaumes 107
1 "Rendez hommage à l’Eternel, car il est bon, car sa grâce dure à jamais!"
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Qu’ils parlent ainsi, ceux que l’Eternel a délivrés, qu’il a délivrés de la main de l’oppresseur,
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 qu’il a rassemblés de tous les pays, de l’Orient et du couchant, du Nord et de la mer.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Ils erraient dans le désert, par des chemins désolés, sans trouver de ville habitée.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Eprouvés par la faim et la soif, ils sentaient leur âme défaillir en eux.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Mais ils crièrent vers l’Eternel dans leur détresse: il les sauva de leurs angoisses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 Il les guida par une route toute droite pour les amener dans une ville habitée.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Qu’ils rendent grâce à l’Eternel pour sa bonté, pour ses miracles en faveur des hommes!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Car il rassasia l’âme exténuée, et remplit de délices l’âme affamée.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Il en est qui demeuraient dans les ténèbres et les ombres de la mort, enchaînés dans la misère et des liens de fer;
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 parce qu’ils s’étaient insurgés contre les paroles de Dieu, et avaient méprisé les desseins du Très-Haut.
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Il avait accablé leur cœur de maux; ils avaient trébuché, sans personne pour les secourir.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Mais ils crièrent vers l’Eternel dans leur détresse: il les sauva de leurs angoisses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Il les retira des ténèbres, des ombres de la mort, et rompit leurs liens.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Qu’ils rendent grâce à l’Eternel pour sa bonté, pour ses miracles en faveur des hommes!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Car il a brisé des portes d’airain, abattu des verrous de fer.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 D’Autres se montrèrent insensés par leur conduite criminelle, et furent accablés sous le poids de leurs fautes.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Leur âme éprouvait du dégoût pour toute nourriture; ils étaient arrivés jusqu’aux portes de la mort.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Mais ils crièrent vers l’Eternel dans leur détresse: il les sauva de leurs angoisses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Il envoya sa parole pour les guérir, et les faire échapper de leurs tombeaux.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Qu’ils rendent grâce à l’Eternel pour sa bonté, pour ses miracles en faveur des hommes!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 Qu’ils immolent des sacrifices de reconnaissance et racontent ses œuvres dans des chants joyeux!
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 D’Autres voguaient sur la mer dans des navires, faisaient leur besogne dans l’immensité des eaux;
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 Ils voyaient, ceux-là, les œuvres de l’Eternel, ses merveilles dans les profondeurs de l’océan.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Il parlait, et faisait souffler un vent de tempête qui soulève les vagues.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Ils montaient jusqu’au ciel, descendaient dans les abîmes; leur âme se fondait dans la souffrance.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Ils dansaient, ils titubaient comme l’homme ivre; toute leur sagesse était réduite à néant.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Mais ils crièrent vers l’Eternel dans leur détresse: il les sauva de leurs angoisses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Il transforma l’ouragan en une brise légère, et les vagues apaisèrent leur fureur.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Ce fut une joie pour eux de voir renaître le calme; Dieu les conduisit au terme désiré de leur voyage.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Qu’ils rendent grâce à l’Eternel pour sa bonté, pour ses miracles en faveur des hommes!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Qu’ils l’exaltent dans l’assemblée du peuple, proclament ses louanges dans le conseil des anciens!
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 Il changea les fleuves en désert, en une terre altérée les sources jaillissantes,
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 un sol plantureux en une plage de sel, à cause de la méchanceté de ses habitants.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Il changea le désert en un pays de lacs, en sources jaillissantes une terre desséchée.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Là il établit des gens éprouvés par la faim, pour y fonder une ville populeuse.
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 Ils ensemencent des champs, plantent des vignes, qui portent d’abondantes récoltes.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Il les bénit, ils se multiplient prodigieusement, et il ne laisse pas s’amoindrir leur bétail.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 D’Autres, au contraire, sont décimés, et fléchissent sous l’étreinte du malheur et du chagrin.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 Il répand le mépris sur les nobles, les égare dans un chaos sans issue;
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 tandis qu’il relève le malheureux de sa misère et rend les familles nombreuses comme des troupeaux.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Les justes le voient et se réjouissent, et toute méchanceté tient la bouche close.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Quiconque est sage doit observer ces faits et se pénétrer des grâces de l’Eternel.
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
