Psaumes 106
1 Alléluia! Rendez hommage à l’Eternel, car sa grâce dure à jamais.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Qui saura dire la toute-puissance de l’Eternel, exprimer toute sa gloire?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Heureux ceux qui respectent le droit, pratiquent la justice en tout temps!
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Souviens-toi de moi, ô Eternel, dans ta bienveillance pour ton peuple, veille sur moi, par ta protection,
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 pour que je puisse voir le bonheur de tes élus, me réjouir de la joie de ton peuple, me glorifier de concert avec ton héritage.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 Nous avons péché tout comme nos pères, nous avons mal agi, nous sommes coupables!
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Nos pères, en Egypte, n’ont pas compris tes miracles, ni gardé le souvenir de tes nombreux bienfaits! Ils se révoltèrent aux bords de la mer, de la mer des Joncs.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Lui cependant les secourut à cause de son nom, pour faire connaître sa puissance.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 Il apostropha la mer des Joncs, et elle se dessécha, il leur fit traverser les flots comme une terre nue.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 Il leur porta secours contre l’oppresseur, les délivra de la main de l’ennemi.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 Les eaux recouvrirent leurs persécuteurs, pas un d’entre eux n’en réchappa.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Alors ils eurent foi en ses paroles, et chantèrent ses louanges.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 Bien vite ils oublièrent ses œuvres; ils ne mirent pas leur attente dans ses desseins.
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 Ils furent pris d’ardentes convoitises dans le désert, et mirent Dieu à l’épreuve dans la solitude.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 Il leur accorda ce qu’ils réclamaient, mais envoya la consomption dans leurs organes.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 Ils furent jaloux de Moïse dans le camp, d’Aaron, le saint de l’Eternel.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 La terre, s’entrouvrant, engloutit Dathan, elle se referma sur la bande d’Abirâm.
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 Un feu consuma leur troupe, une flamme embrasa les impies.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 Ils fabriquèrent un veau près du Horeb, et se prosternèrent devant une idole en fonte.
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 Ils troquèrent ainsi leur gloire contre l’effigie d’un bœuf qui broute l’herbe.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 Ils avaient oublié Dieu, leur sauveur, qui avait accompli de si grandes choses en Egypte,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 des merveilles dans le pays de Cham, de formidables prodiges près de la mer des Joncs.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Il parlait de les anéantir, si Moïse, son élu, ne se fût placé sur la brèche devant lui, pour détourner sa colère prête à tout détruire.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 Puis ils montrèrent du dédain pour un pays délicieux, n’ayant pas foi en sa parole.
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 Ils murmurèrent dans leurs tentes, n’écoutèrent point la voix de l’Eternel;
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 et il leva la main contre eux pour jurer qu’il les ferait succomber dans le désert,
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 qu’il rejetterait leurs descendants parmi les nations, et les disperserait dans leurs contrées.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 Ils se prostituèrent à Baal-Peor, et mangèrent des sacrifices offerts à des dieux inanimés.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 Ils déchaînèrent la colère par leurs actes, et un fléau fit irruption parmi eux.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Mais Phinéas se leva pour faire justice, et le fléau cessa de sévir.
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 Cette action lui fut comptée comme un mérite, d’âge en âge, jusque dans l’éternité.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 Ils suscitèrent le courroux divin aux eaux de Meriba, et il advint du mal à Moïse à cause d’eux.
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 Car ils furent rebelles à l’esprit de Dieu, et ses lèvres prononcèrent l’arrêt.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 Ils n’exterminèrent point les nations que l’Eternel leur avait désignées.
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 Ils se mêlèrent aux peuples et s’inspirèrent de leurs coutumes,
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 adorant leurs idoles, qui devinrent pour eux un piège.
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Ils sacrifièrent leurs fils et leurs filles aux démons,
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 répandirent du sang innocent, le sang de leurs fils et de leurs filles, qu’ils immolaient aux idoles de Canaan, et le pays fut déshonoré par des flots de sang.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 Ils se souillèrent par leurs œuvres, et leurs actes furent une longue prostitution.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 La colère de l’Eternel s’alluma contre son peuple, et il prit en horreur son héritage.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 Il les livra au pouvoir des nations, ceux qui les haïssaient devinrent leurs maîtres.
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 Leurs ennemis les opprimèrent, et les firent plier sous leur joug.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Maintes fois Dieu les délivra, mais ils redevenaient rebelles de propos délibéré, et tombaient en décadence par leurs fautes.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Il devenait attentif à leur détresse, quand il entendait leurs supplications,
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 se souvenant, pour leur bien, de son alliance, et se laissant fléchir dans son infinie miséricorde.
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 Il émouvait la pitié en leur faveur chez tous ceux qui les retenaient captifs.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Viens à notre secours, Eternel, notre Dieu, rassemble-nous d’entre les nations, pour que nous rendions hommage à ton saint nom, et cherchions notre gloire dans tes louanges.
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Béni soit l’Eternel, le Dieu d’Israël, d’éternité en éternité, et que le peuple tout entier dise: "Amen! Alléluia!"
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
