Proverbes 5
1 Mon fils, sois attentif à la sagesse que je prêche, incline l’oreille aux conseils de ma raison,
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 afin d’observer une sage circonspection et de soumettre tes lèvres aux lois de la prudence.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 C’Est que les lèvres de l’étrangère distillent du miel, et son palais est plus onctueux que l’huile.
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 Mais à la fin ce miel devient amer comme l’absinthe, et ce palais, acéré comme un glaive à double tranchant.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 Elle n’a garde de fouler le chemin de la vie; ses sentiers sont mouvants, tu ne t’en douterais pas.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Et maintenant, mes fils, écoutez-moi: ne vous écartez point des paroles de ma bouche.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Eloigne tes pas de cette étrangère; ne t’approche pas de l’entrée de sa maison.
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 Sans cela tu livrerais à d’autres ton honneur, et les années de ta vie à un cruel ennemi.
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 Des étrangers se gorgeraient du fruit de tes efforts, ton labeur enrichirait la maison d’un inconnu.
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 Tu te lamenterais sur ta destinée, en voyant se consumer ta chair et ta vigueur corporelle.
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 Tu dirais alors: "Ah! pourquoi ai-je pris en haine la morale, et mon cœur a-t-il repoussé toute remontrance?
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 Que n’ai-je écouté la voix de mes guides et prêté l’oreille à mes maîtres?
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 Peu s’en est fallu que je ne devinsse la proie de tous les maux, au milieu de l’assemblée, au sein de la société!"
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Bois donc l’eau de ta citerne et l’onde qui coule de ta fontaine.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 Tes sources doivent-elles se répandre au dehors, tes cours d’eau arroser les places publiques?
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 Réserve-les à toi seul; que les étrangers ne les partagent pas avec toi!
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Qu’ainsi soit bénie ta source, et puisses-tu trouver la joie dans la femme de ta jeunesse!
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 Biche d’amour, gazelle pleine de grâce, que ses charmes t’enivrent en tout temps, et que son amour t’enthousiasme sans cesse!
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 Pourquoi, mon fils, t’éprendre d’une étrangère et prodiguer tes caresses à une autre compagne?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Car l’Eternel a les yeux fixés sur les voies de l’homme, il observe la trace de tous ses pas.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 L’Impie est pris dans ses péchés comme dans un lacet, il s’embarrasse dans les entraves de son crime.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 II meurt faute de loi morale, égaré par l’excès de sa folie.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
