Proverbes 26
1 La neige n’est pas de saison en été ni la pluie au temps de la moisson: tout aussi peu les honneurs sont faits pour le sot.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
2 Comme le passereau s’enfuit à tire d’aile et comme s’envole l’hirondelle, ainsi la malédiction gratuite manque son but.
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
3 Le fouet pour le cheval, le licou pour l’âne, et le bâton pour l’épaule du sot.
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
4 Ne réplique pas au sot dans le sens de son ineptie; car toi aussi serais comme lui.
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
5 Réplique au sot selon son ineptie, sans cela il se prendrait pour un sage.
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
6 C’Est se couper les jarrets et s’abreuver de dépit que de charger d’une mission le sot.
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
7 Comme le boiteux cloche sur ses jambes, ainsi fait une maxime sur les lèvres des sots.
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8 Autant fixer une pierre dans la fronde que de décerner des honneurs au sot.
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
9 Une épine qui perce la main d’un homme ivre, telle une maxime dans la bouche des sots.
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10 Le puissant fait tout trembler: il prend à sa solde sots et vagabonds.
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
11 Comme le chien retourne à son vomissement, ainsi le sot rabâche ses inepties.
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
12 Vois-tu un homme qui se prend pour un sage. il y a plus à attendre d’un sot que de lui.
Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Le paresseux s’écrie: "Il y a un chacal qui barre la route, un lion parcourt les rues!"
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
14 Telle la porte tourne sur ses gonds, tel le paresseux sur son lit.
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
15 Le paresseux introduit sa main dans le plat: c’est trop de fatigue pour lui de la porter à sa bouche.
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
16 Le paresseux se targue de plus de sagesse que sept conseillers avisés:
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
17 Saisir un chien par les oreilles, c’est le fait du passant qui se met en rage pour la querelle d’autrui.
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
18 Comme un dément qui lance des brandons, des flèches meurtrières,
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 ainsi fait l’homme qui dupe son prochain et dit: "Mais je plaisantais!"
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
20 Faute de bois, le feu s’éteint, et en l’absence d’un boutefeu, les rixes s’apaisent.
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
21 Le charbon ardent donne la braise, le bois alimente le feu, et l’homme hargneux attise des querelles.
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
22 Les paroles d’un boutefeu sont comme des coups qui retentissent au plus profond des entrailles.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
23 De l’alliage d’argent recouvrant un vase d’argile, telles sont des lèvres brûlantes d’amitié et un cœur méchant.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
24 Un ennemi peut faire le sournois avec ses lèvres, et dans son intérieur il prépare de mauvais coups;
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
25 s’il prend une voix caressante, ne te fie pas à lui, car son cœur est plein d’horreurs.
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
26 La haine a beau se couvrir d’un masque: sa méchanceté éclatera au grand jour.
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
27 Celui qui creuse une fosse y tombera; celui qui lance une pierre s’en trouvera atteint.
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
28 La langue mensongère hait ses victimes et la bouche du flatteur opère des chutes.
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
