Job 13
1 Certes, tout cela, mon œil l’a vu, mon oreille l’a entendu et s’en est rendu compte.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 Ce que vous savez, je le sais moi aussi; je ne vous suis inférieur en rien.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Mais moi, c’est au Tout-Puissant que je m’adresse; ce que je désire, c’est faire des représentations à Dieu.
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 Quant à vous, vous êtes des inventeurs de mensonges; tous, vous êtes des médecins incapables.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Plaise à Dieu que vous vous condamniez au silence! Cela serait une marque de sagesse de votre part.
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Ecoutez donc mes reproches, soyez attentifs aux griefs de mes lèvres.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Est-ce en faveur de Dieu que vous tenez des discours iniques? Est-ce pour lui que vous débitez des faussetés?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Faites-vous acception de personnes dans son intérêt? Prétendez-vous prendre parti pour lui?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Est-il désirable pour vous qu’il scrute vos consciences? Vous jouerez-vous de lui comme on se joue d’un mortel?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 Il vous reprendra sévèrement si, en secret, vous faites preuve de partialité.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Sa grandeur n’a-t-elle pas de quoi vous effrayer? Sa terreur ne s’abattra-t-elle point sur vous?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Vos arguments sont des sentences de cendres; vos raisonnements prétentieux sont des raisonnements de boue.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Taisez-vous donc en ma présence, et je parlerai, moi, advienne que pourra!
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 C’Est pourquoi je veux prendre mon corps entre mes dents et faire bon marché de ma vie.
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Qu’il me fasse périr, j’aurai fini d’espérer, mais je n’aurai pas laissé de lui mettre ma conduite sous les yeux.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 Et ceci même sera mon triomphe, que nul hypocrite ne peut se présenter devant lui.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Veuillez donc écouter mes paroles; que mes déclarations pénètrent dans votre oreille.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Voyez, j’ai préparé ma défense, j’ai conscience d’être innocent.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Est-il quelqu’un pour plaider contre moi? Aussitôt je me tairais et attendrais la mort.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Ah! De grâce, épargne-moi deux choses et je cesserai de me cacher devant toi:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 écarte ta main qui pèse sur moi; que tes terreurs ne me poursuivent point!
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Interpelle-moi après, et je répondrai, ou je parlerai d’abord; et tu me répliqueras.
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 Combien ai-je de péchés et de forfaits à mon compte? Fais-moi connaître mes fautes et mes erreurs.
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Pourquoi dérobes-tu ta face et me prends-tu pour un ennemi?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Quoi! Veux-tu briser une feuille chassée par le vent, t’acharner contre un peu de chaume desséché,
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 pour que tu écrives contre moi des arrêts amers et m’imputes les fautes de ma jeunesse;
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 pour que tu emprisonnes mes jambes dans le bloc, qua tu épies tous mes mouvements et t’attaches aux traces de mes pas?
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 Et tout cela contre quelqu’un consumé comme du bois vermoulu, comme un vêtement rongé par la teigne!
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
