Osée 9

1 Israël, garde-toi de te livrer à aucune joie bruyante comme font les nations, car, infidèle, tu t’es séparé de ton Dieu; tu as montré ta préférence pour les salaires de la prostitution auprès de toutes les aires à battre le blé.

Älä iloitse, Israel, älä riemuitse, niinkuin muut kansat, sillä sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi, olet rakastanut portonpalkkoja kaikilla viljan puimatanterilla.

2 Ni aire ni pressoir ne les nourriront, le vin trompera leur attente.

Puimatanner ja viinikuurna eivät heitä elätä, rypälemehu hänet pettää.

3 Ils ne resteront pas fixés sur la terre de l’Eternel; Ephraïm retournera en Egypte, et en Assyrie ils mangeront des choses impures.

Eivät he saa asua Herran maassa, vaan Efraimin on palattava Egyptiin, ja Assurissa he syövät saastaista.

4 Qu’ils ne fassent plus de libations de vin à l’Eternel! Leurs sacrifices ne lui sont pas agréables: c’est comme s’ils prenaient des repas de deuil; tous ceux qui en mangent seront souillés. Oui, ce pain qu’ils offrent est pour satisfaire leur appétit: qu’il n’entre pas dans la maison de l’Eternel!

Eivät he vuodata viiniä juomauhriksi Herralle, eivätkä heidän teurasuhrinsa hänelle kelpaa. Ne ovat heille kuin murheen leipä: kaikki, jotka sitä syövät, saastuttavat itsensä; sillä heidän leipänsä tulee heidän omaan nälkäänsä, ei tule se Herran temppeliin.

5 Que ferez-vous aux jours de solennités, aux jours de fête consacrés au Seigneur?

Mitä teette, kun tulee juhla-aika, Herran juhlapäivä?

6 Les voici qui s’en vont sous le coup du désastre, l’Egypte les recueillera, Môf sera leur tombeau. Le meilleur de leur argent, les orties l’auront, les chardons envahiront leurs demeures.

Sillä katso, heidän on mentävä hävitystä pakoon: Egypti heidät kokoaa, Moof heidät hautaa. Orjantappurat valtaavat heidän hopeakalleutensa, ohdakkeita on oleva heidän majoissansa.

7 Ils viennent les jours du règlement de comptes, ils viennent les jours de la rémunération, Israël s’en ressentira, le prophète en perdra la tête, l’homme inspiré en deviendra dément à cause de la multiplicité de tes fautes: violente sera la répulsion de Dieu.

Rangaistuksen päivät tulevat, koston päivät tulevat, Israel saa tuntea sen. Hulluna on oleva profeetta, mieletönnä hengen mies sinun paljojen rikoksiesi ja paljon vainoamisen tähden.

8 Ephraïm est comme un guetteur en présence de mon Dieu, le prophète sera un piège d’oiseleur sur toutes ses routes, la haine sévit dans la maison de son Dieu.

Efraim on väijyjä minun Jumalaani vastaan. Profeetta-hänen kaikilla teillään on pyydystäjän paula, vainoamista on hänen Jumalansa temppelissä.

9 Comme aux jours de Ghibea, ils sont profondément corrompus: Dieu garde le souvenir de leurs fautes, il punit leurs prévarications.

He ovat syvälle vajonneet turmiontekoon niinkuin Gibean päivinä. Hän muistaa heidän rikoksensa, rankaisee heidän syntinsä.

10 J’Avais trouvé Israël délicieux comme du raisin dans le désert; comme les premiers fruits mûrs sur le figuier, j’avais considéré vos ancêtres; eux cependant sont venus à Baal-Peor, ils se sont consacrés à cette honte et rendus abominables comme l’objet de leur amour.

Niinkuin rypäleet erämaassa minä löysin Israelin; niinkuin varhaishedelmät viikunapuussa, sen alkurunsaudessa, minä näin teidän isänne. He tulivat Baal-Peoriin, vihkiytyivät häpeäjumalalle ja tulivat kauhistaviksi, niinkuin tuo heidän rakastettunsa.

11 Ephraïm, son honneur s’envole comme l’oiseau, dès la naissance, dès le sein des mères, dès la conception.

Efraim-lintuna lentää pois heidän kunniansa: ei synnyttämistä, ei raskautta, ei sikiämistä enää.

12 Dussent-ils élever leurs enfants, je les rayerai du nombre des hommes. Oui, vraiment, malheur à eux lorsque je les abandonne!

Ja vaikka he saisivat lapsensa isoiksi, teen minä heidät lapsettomiksi, niin ettei ihmisiä jää. Voi heitä itseänsäkin, kun minä heistä luovun!

13 Ephraïm, pareil à ce que je voyais à Tyr, paraissait planté dans une plaine paisible; et à présent Ephraïm est réduit à livrer ses enfants au meurtrier.

Efraim on, kun minä sitä katson Tyyroon päin, istutettu laidunmaalle; mutta Efraimin täytyy viedä lapsensa surmaajalle.

14 Donne-leur, ô Eternel… Que leur donneras-tu? Donne-leur un sein stérile et des mamelles épuisées!

Anna heille, Herra-mitä antaisitkaan? -anna heille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat.

15 Toute leur perversité s’est manifestée à Ghilgal, là aussi je les ai pris en aversion à cause de leurs mauvaises actions. Je les chasserai de ma maison, je ne continuerai pas à les aimer, tous leurs chefs sont en révolte.

Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa, sillä siellä minä rupesin heitä vihaamaan. Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkoitan heidät temppelistäni pois. En minä enää heitä rakasta: kaikki heidän ruhtinaansa ovat niskureita.

16 Ephraïm est abattu, ses racines sont desséchées, ne produisent plus de fruits. Même s’il leur naissait des enfants, je ferai périr le précieux fruit de leurs entrailles.

Efraim on hakattu maahan, heidän juurensa on kuivettunut: hedelmää he eivät tee. Ja jos synnyttävätkin, kuoletan minä heidän kohtunsa kalleimmat.

17 Mon Dieu les rejette avec mépris, car ils ne l’ont pas écouté, ils seront donc errants parmi les nations.

Minun Jumalani on hylkäävä heidät, sillä he eivät ole häntä totelleet. He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan.