< Psaumes 89 >
1 Instruction d’Éthan, l’Ezrakhite. Je chanterai à toujours les bontés de l’Éternel; de génération en génération je ferai connaître de ma bouche ta fidélité.
Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
2 Car j’ai dit: La bonté sera édifiée pour toujours; dans les cieux mêmes tu établiras ta fidélité.
Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
3 J’ai fait alliance avec mon élu, j’ai juré à David, mon serviteur:
Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
4 J’établirai ta semence pour toujours, et j’édifierai ton trône de génération en génération. (Sélah)
Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)
5 Et les cieux célébreront tes merveilles, ô Éternel! oui, ta fidélité, dans la congrégation des saints.
Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
6 Car qui, dans les nues, peut être comparé à l’Éternel? Qui, parmi les fils des forts, est semblable à l’Éternel?
Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
7 Dieu est extrêmement redoutable dans l’assemblée des saints, et terrible au milieu de tous ceux qui l’entourent.
Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
8 Éternel, Dieu des armées, qui est comme toi, puissant Jah? Et ta fidélité est tout autour de toi.
Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
9 Toi, tu domines l’orgueil de la mer; quand ses flots se soulèvent, toi tu les apaises.
Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
10 Toi, tu as abattu Rahab comme un homme tué; par le bras de ta force tu as dispersé tes ennemis.
Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
11 À toi les cieux, et à toi la terre; le monde et tout ce qu’il contient, toi tu l’as fondé.
Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
12 Le nord et le midi, toi tu les as créés; le Thabor et l’Hermon exultent en ton nom.
Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
13 À toi est le bras de puissance; ta main est forte; ta droite est haut élevée.
Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
14 La justice et le jugement sont les bases de ton trône; la bonté et la vérité marchent devant ta face.
Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
15 Bienheureux le peuple qui connaît le cri de joie! Ils marchent, ô Éternel! à la lumière de ta face.
Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
16 Ils s’égaient en ton nom tout le jour, et sont haut élevés par ta justice.
Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
17 Car tu es la gloire de leur force; et dans ton bon plaisir notre corne sera haut élevée.
Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
18 Car l’Éternel est notre bouclier, et le Saint d’Israël, notre roi.
Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
19 Alors tu parlas en vision de ton saint, et tu dis: J’ai placé du secours sur un homme puissant, j’ai haut élevé un élu d’entre le peuple.
Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
20 J’ai trouvé David, mon serviteur; je l’ai oint de mon huile sainte;
Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
21 Ma main sera fermement avec lui, et mon bras le fortifiera;
Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
22 L’ennemi ne le pressurera pas et le fils d’iniquité ne l’affligera pas;
Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
23 J’abattrai ses adversaires devant sa face, et je frapperai ceux qui le haïssent;
Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
24 Et ma fidélité et ma bonté seront avec lui, et, par mon nom, sa corne sera élevée.
Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
25 Et j’ai mis sa main à la mer, et sa droite dans les fleuves.
Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
26 Lui me criera: Tu es mon père, mon Dieu, et le rocher de mon salut.
Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
27 Aussi moi, je ferai de lui le premier-né, le plus élevé des rois de la terre.
Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
28 Je lui garderai ma bonté à toujours, et mon alliance lui sera assurée.
Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
29 Et je ferai subsister sa semence à perpétuité, et son trône comme les jours des cieux.
Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
30 Si ses fils abandonnent ma loi et ne marchent pas dans mes ordonnances,
Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
31 S’ils violent mes statuts et ne gardent pas mes commandements,
Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
32 Je visiterai leur transgression avec la verge, et leur iniquité avec des coups;
Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
33 Mais je ne retirerai pas de lui ma bonté, et je ne démentirai pas ma fidélité;
Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
34 Je ne violerai point mon alliance, et je ne changerai pas ce qui est sorti de mes lèvres.
En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
35 J’ai une fois juré par ma sainteté, si [jamais] je mens à David!
Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
36 Sa semence sera à toujours, et son trône comme le soleil devant moi.
Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
37 Comme la lune, il sera affermi pour toujours; et le témoin dans les nues en est ferme. (Sélah)
Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)
38 Mais tu l’as rejeté et tu l’as méprisé, tu as été courroucé contre ton oint.
Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
39 Tu as répudié l’alliance de ton serviteur, tu as profané sa couronne jusqu’en terre;
Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
40 Tu as rompu toutes ses clôtures, tu as mis en ruine ses forteresses:
Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
41 Tous ceux qui passent le pillent; il est en opprobre à ses voisins.
Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
42 Tu as élevé la droite de ses adversaires, tu as réjoui tous ses ennemis;
Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
43 Tu as retourné le tranchant de son épée, et tu ne l’as pas soutenu dans la bataille.
Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
44 Tu as fait cesser son éclat, et tu as jeté par terre son trône;
Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
45 Tu as abrégé les jours de sa jeunesse, tu l’as couvert de honte. (Sélah)
Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)
46 Jusques à quand, ô Éternel, te cacheras-tu à toujours, [et] ta fureur brûlera-t-elle comme un feu?
Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
47 Souviens-toi, quant à moi, de ce qu’est la vie: pourquoi as-tu créé tous les fils des hommes [pour n’être que] vanité?
Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
48 Qui est l’homme qui vit et qui ne verra pas la mort, – qui sauvera son âme de la main du shéol? (Sélah) (Sheol )
Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol )
49 Où sont, Seigneur, tes premières bontés, que tu as jurées à David dans ta fidélité?
Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
50 Souviens-toi, Seigneur, de l’opprobre de tes serviteurs, – je porte dans mon sein [celui de] tous les grands peuples, –
Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
51 [L’opprobre] dont tes ennemis couvrent, ô Éternel, dont ils couvrent les pas de ton oint.
Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
52 Béni soit l’Éternel pour toujours! Amen, oui, amen!
Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!