Psaumes 37

1 De David. Ne t’irrite pas à cause de ceux qui font le mal, ne sois pas jaloux de ceux qui pratiquent l’iniquité;

Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.

2 car bientôt, comme l’herbe, ils seront fauchés, et, comme l’herbe verte, ils se faneront.

Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.

3 Confie-toi en l’Éternel et pratique le bien; habite le pays, et repais-toi de fidélité,

Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.

4 et fais tes délices de l’Éternel: et il te donnera les demandes de ton cœur.

Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.

5 Remets ta voie sur l’Éternel, et confie-toi en lui; et lui, il agira,

Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.

6 et il produira ta justice comme la lumière, et ton droit comme le plein midi.

Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.

7 Demeure tranquille, [appuyé] sur l’Éternel, et attends-toi à lui. Ne t’irrite pas à cause de celui qui prospère dans son chemin, à cause de l’homme qui vient à bout de ses desseins.

Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.

8 Laisse la colère et abandonne le courroux; ne t’irrite pas, au moins pour faire le mal:

Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.

9 car ceux qui font le mal seront retranchés, et ceux qui s’attendent à l’Éternel, ceux-là posséderont le pays.

Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.

10 Encore un peu de temps, et le méchant ne sera plus; et tu considéreras son lieu, et il n’y sera plus;

Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.

11 et les débonnaires posséderont le pays, et feront leurs délices d’une abondance de paix.

Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.

12 Le méchant complote contre le juste, et grince des dents contre lui:

Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.

13 le Seigneur se rira de lui, car il voit que son jour vient.

Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.

14 Les méchants ont tiré l’épée et ont bandé leur arc, pour faire tomber l’affligé et le pauvre, pour égorger ceux qui marchent dans la droiture:

Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.

15 leur épée entrera dans leur cœur, et leurs arcs seront brisés.

Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.

16 Mieux vaut le peu du juste que l’abondance de beaucoup de méchants;

Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.

17 car les bras des méchants seront brisés, mais l’Éternel soutient les justes.

Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.

18 L’Éternel connaît les jours de ceux qui sont intègres, et leur héritage sera pour toujours:

Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.

19 ils ne seront pas confus au mauvais temps, et ils seront rassasiés aux jours de la famine.

Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.

20 Car les méchants périront, et les ennemis de l’Éternel comme la graisse des agneaux; ils s’en iront, comme la fumée ils s’en iront.

Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.

21 Le méchant emprunte, et ne rend pas; mais le juste use de grâce, et donne:

Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.

22 car ceux qui sont bénis de lui posséderont le pays; mais ceux qui sont maudits de lui seront retranchés.

Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.

23 Par l’Éternel les pas de l’homme sont affermis, et il prend plaisir à sa voie:

Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.

24 s’il tombe, il ne sera pas entièrement abattu; car l’Éternel lui soutient la main.

Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.

25 J’ai été jeune, et je suis vieux, et je n’ai pas vu le juste abandonné, ni sa semence cherchant du pain:

Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.

26 il use de grâce tout le jour, et il prête; et sa semence sera en bénédiction.

Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.

27 Retire-toi du mal, et fais le bien, et demeure pour toujours;

Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.

28 car l’Éternel aime la droiture, et il n’abandonnera pas ses saints: ils seront gardés à toujours, mais la semence des méchants sera retranchée.

Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.

29 Les justes posséderont le pays, et ils l’habiteront à perpétuité.

Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.

30 La bouche du juste profère la sagesse, et sa langue parle la droiture;

Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.

31 la loi de son Dieu est dans son cœur, ses pas ne chancelleront pas.

Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.

32 Le méchant épie le juste, et cherche à le faire mourir:

Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;

33 l’Éternel ne l’abandonnera pas entre ses mains, et ne le condamnera pas, quand il sera jugé.

Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.

34 Attends-toi à l’Éternel, et garde sa voie; et il t’élèvera afin que tu possèdes le pays: quand les méchants seront retranchés, tu le verras.

Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.

35 J’ai vu le méchant puissant, et s’étendant comme un arbre vert croissant dans son lieu natal;

Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.

36 mais il passa, et voici, il n’était plus; et je l’ai cherché, et il ne s’est plus trouvé.

Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.

37 Prends garde à l’homme intègre, et regarde l’homme droit, car la fin d’un [tel] homme est la paix;

Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;

38 mais les transgresseurs seront détruits ensemble; la fin des méchants, c’est d’être retranché;

Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.

39 Mais le salut des justes vient de l’Éternel; il est leur force au temps de la détresse,

Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.

40 et l’Éternel les aidera et les délivrera; il les délivrera des méchants et les sauvera, car ils se sont confiés en lui.

Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.