Psaumes 34
1 De David, quand il dissimula sa raison devant Abimélec, qui le chassa, et il s’en alla. Je bénirai l’Éternel en tout temps; sa louange sera continuellement dans ma bouche.
Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
2 Mon âme se glorifiera en l’Éternel; les débonnaires l’entendront, et se réjouiront.
Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Magnifiez l’Éternel avec moi, et exaltons ensemble son nom.
Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
4 J’ai cherché l’Éternel; et il m’a répondu, et m’a délivré de toutes mes frayeurs.
Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
5 Ils ont regardé vers lui, et ils ont été illuminés, et leurs faces n’ont pas été confuses.
Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
6 Cet affligé a crié; et l’Éternel l’a entendu, et l’a sauvé de toutes ses détresses.
Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
7 L’ange de l’Éternel campe autour de ceux qui le craignent, et les délivre.
Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
8 Goûtez et voyez que l’Éternel est bon! Bienheureux l’homme qui se confie en lui!
Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
9 Craignez l’Éternel, vous ses saints; car rien ne manque à ceux qui le craignent.
Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
10 Les lionceaux souffrent disette, et ont faim; mais ceux qui cherchent l’Éternel ne manquent d’aucun bien.
Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
11 Venez, fils, écoutez-moi: je vous enseignerai la crainte de l’Éternel.
Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
12 Qui est l’homme qui prenne plaisir à la vie [et] qui aime les jours pour voir du bien?
Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
13 Garde ta langue du mal, et tes lèvres de proférer la tromperie;
Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
14 Retire-toi du mal, et fais le bien; cherche la paix, et poursuis-la.
Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
15 Les yeux de l’Éternel [regardent] vers les justes, et ses oreilles sont [ouvertes] à leur cri.
Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 La face de l’Éternel est contre ceux qui font le mal, pour retrancher de la terre leur mémoire.
Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
17 [Les justes] crient, et l’Éternel entend, et il les délivre de toutes leurs détresses.
Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
18 L’Éternel est près de ceux qui ont le cœur brisé, et il sauve ceux qui ont l’esprit abattu.
Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
19 Les maux du juste sont en grand nombre; mais l’Éternel le délivre de tous:
Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
20 Il garde tous ses os, pas un d’eux n’est cassé.
Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
21 Le mal fera mourir le méchant; et ceux qui haïssent le juste en porteront la peine.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
22 L’Éternel rachète l’âme de ses serviteurs; et aucun de ceux qui se confient en lui ne sera tenu pour coupable.
Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
