< Proverbes 10 >
1 Proverbes de Salomon. Un fils sage réjouit son père, mais un fils insensé est le chagrin de sa mère.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Les trésors de la méchanceté ne profitent de rien, mais la justice délivre de la mort.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 L’Éternel ne laisse pas l’âme du juste avoir faim, mais il repousse l’avidité des méchants.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Celui qui agit d’une main lâche devient pauvre, mais la main des diligents enrichit.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 Celui qui amasse en été est un fils sage; celui qui dort durant la moisson est un fils qui fait honte.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 Il y a des bénédictions sur la tête du juste, mais la bouche des méchants couvre la violence.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 La mémoire du juste est en bénédiction, mais le nom des méchants tombe en pourriture.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 Celui qui est sage de cœur reçoit les commandements, mais [celui qui est] insensé de lèvres tombe.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 Celui qui marche dans l’intégrité marche en sûreté, mais celui qui pervertit ses voies sera connu.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 Celui qui cligne de l’œil cause du chagrin, et [celui qui est] insensé de lèvres tombe.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 La bouche du juste est une fontaine de vie, mais la bouche des méchants couvre la violence.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 La haine excite les querelles, mais l’amour couvre toutes les transgressions.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 Sur les lèvres de l’homme intelligent se trouve la sagesse, mais la verge est pour le dos de celui qui est dépourvu de sens.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 Les sages tiennent en réserve la connaissance, mais la ruine est près de la bouche du fou.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Les biens du riche sont sa ville forte; la ruine des misérables, c’est leur pauvreté.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 L’œuvre du juste est pour la vie, le revenu du méchant est pour le péché.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 Garder l’instruction, [c’est] le sentier [qui mène] à la vie; mais celui qui abandonne la répréhension s’égare.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Celui qui couvre la haine a des lèvres menteuses, et celui qui propage les calomnies est un sot.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 Dans la multitude des paroles la transgression ne manque pas, mais celui qui retient ses lèvres est sage.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 La langue du juste est de l’argent choisi, le cœur des méchants est peu de chose.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 Les lèvres du juste en repaissent plusieurs, mais les fous mourront faute de sens.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 La bénédiction de l’Éternel est ce qui enrichit, et il n’y ajoute aucune peine.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 C’est comme une plaisanterie pour le sot que de commettre un crime, mais la sagesse est pour l’homme intelligent.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 Ce que craint le méchant lui arrive, mais le désir des justes [Dieu] l’accorde.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 Comme passe le tourbillon, ainsi le méchant n’est plus; mais le juste est un fondement pour toujours.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 Ce que le vinaigre est aux dents, et la fumée aux yeux, tel est le paresseux pour ceux qui l’envoient.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 La crainte de l’Éternel ajoute des jours, mais les années des méchants seront raccourcies.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 L’attente des justes est une joie, mais l’espérance des méchants périra.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 La voie de l’Éternel est la force pour l’homme intègre, mais elle est la ruine pour les ouvriers d’iniquité.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 Le juste ne sera jamais ébranlé, mais les méchants n’habiteront pas le pays.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 La bouche du juste produit la sagesse, mais la langue perverse sera retranchée.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 Les lèvres du juste savent ce qui est agréable, mais la bouche des méchants n’est que perversité.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.