Marc 4
1 Et il se mit encore à enseigner près de la mer. Et une grande foule se rassembla auprès de lui; de sorte que, montant dans un bateau, il s’assit sur la mer; et toute la foule était à terre sur le bord de la mer.
Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.
2 Et il leur enseignait beaucoup de choses par des paraboles; et il leur disait dans son enseignement:
Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa:
3 Écoutez: Voici, un semeur sortit pour semer.
Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.
4 Et il arriva qu’en semant, quelques [grains] tombèrent le long du chemin; et les oiseaux vinrent et les dévorèrent.
Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen.
5 Et d’autres tombèrent sur les endroits rocailleux où ils n’avaient pas beaucoup de terre; et aussitôt ils levèrent, parce qu’ils n’avaient pas une terre profonde;
Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.
6 et quand le soleil se leva, ils furent brûlés, et, parce qu’ils n’avaient pas de racine, ils furent séchés.
Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui.
7 Et d’autres tombèrent dans les épines; et les épines montèrent et les étouffèrent, et ils ne donnèrent pas de fruit.
Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.
8 Et d’autres tombèrent dans la bonne terre, et donnèrent du fruit, montant et croissant, et rapportèrent, l’un 30, et l’un 60, et l’un 100.
Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset.
9 Et il dit: Qui a des oreilles pour entendre, qu’il entende.
Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
10 Et quand il fut en particulier, ceux qui étaient autour de lui, avec les douze, l’interrogèrent touchant la parabole.
Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta.
11 Et il leur dit: À vous [il] est donné [de connaître] le mystère du royaume de Dieu; mais pour ceux qui sont dehors, toutes choses se traitent par des paraboles,
Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta:
12 afin qu’en voyant ils voient et n’aperçoivent pas, et qu’en entendant ils entendent et ne comprennent pas: de peur qu’ils ne se convertissent et que leurs péchés ne leur soient pardonnés.
Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi.
13 Et il leur dit: Ne connaissez-vous pas cette parabole? et comment connaîtrez-vous toutes les paraboles?
Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte?
14 Le semeur sème la parole.
Kylväjä kylvää sanan.
15 Et ce sont ici ceux qui sont le long du chemin, là où la parole est semée; et quand ils ont entendu, Satan vient aussitôt et ravit la parole semée en eux.
Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli.
16 Et pareillement, ceux qui sont semés sur les endroits rocailleux, ce sont ceux qui, quand ils ont entendu la parole, la reçoivent aussitôt avec joie;
Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan:
17 et ils n’ont pas de racine en eux-mêmes, mais ne sont que pour un temps; puis, quand la tribulation ou la persécution survient à cause de la parole, ils sont aussitôt scandalisés.
Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat.
18 Et d’autres sont ceux qui sont semés dans les épines: ce sont ceux qui ont entendu la parole;
Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan,
19 et les soucis du siècle, et la tromperie des richesses, et les convoitises à l’égard des autres choses, entrant, étouffent la parole, et elle est sans fruit. (aiōn g165)
Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (aiōn g165)
20 Et ceux qui sont semés sur la bonne terre, ce sont ceux qui entendent la parole, et la reçoivent, et portent du fruit: l’un 30, et l’un 60, et l’un 100.
Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin.
21 Et il leur dit: La lampe vient-elle pour être mise sous le boisseau ou sous le lit? N’est-ce pas pour être mise sur le pied de lampe?
Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan.
22 Car il n’y a rien de secret qui ne soit manifesté, et rien de caché n’arrive, si ce n’est afin de venir en évidence.
Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis.
23 Si quelqu’un a des oreilles pour entendre, qu’il entende.
Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.
24 Et il leur dit: Prenez garde à ce que vous entendez: de la mesure dont vous mesurerez il vous sera mesuré; et à vous [qui entendez], il sera ajouté;
Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette.
25 car à quiconque a, il sera donné; et à celui qui n’a pas, cela même qu’il a sera ôté.
Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois.
26 Il dit aussi: Ainsi est le royaume de Dieu: c’est comme si un homme jetait de la semence sur la terre,
Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan,
27 et dormait et se levait de nuit et de jour, et que la semence germe et croisse sans qu’il sache comment.
Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään.
28 La terre produit spontanément du fruit, premièrement l’herbe, ensuite l’épi, et puis le plein froment dans l’épi;
Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä.
29 et quand le fruit est produit, on y met aussitôt la faucille, parce que la moisson est arrivée.
Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä.
30 Il disait aussi: Comment comparerons-nous le royaume de Dieu, ou par quelle parabole le représenterons-nous?
Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme?
31 Il est semblable à un grain de moutarde, qui, lorsqu’il est semé sur la terre, est la plus petite de toutes les semences qui sont sur la terre;
Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on;
32 et après qu’il est semé, il monte et devient plus grand que toutes les herbes, et jette de grandes branches, de sorte que les oiseaux du ciel peuvent demeurer sous son ombre.
Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä.
33 Et par plusieurs paraboles de cette sorte, il leur annonçait la parole, selon qu’ils pouvaient l’entendre;
Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla.
34 mais il ne leur parlait pas sans parabole; et en particulier il interprétait tout à ses disciples.
Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä.
35 Et en ce jour-là, le soir étant venu, il leur dit: Passons à l’autre rive.
Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse.
36 Et ayant renvoyé la foule, ils le prennent dans un bateau, comme il était; et d’autres bateaux aussi étaient avec lui.
Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa.
37 Et il se lève un grand tourbillon de vent, et les vagues se jetaient dans le bateau, de sorte qu’il s’emplissait déjà.
Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin.
38 Et il était, lui, à la poupe, dormant sur un oreiller; et ils le réveillent et lui disent: Maître, ne te mets-tu pas en peine que nous périssions?
Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme?
39 Et s’étant réveillé, il reprit le vent, et dit à la mer: Fais silence, tais-toi! Et le vent tomba, et il se fit un grand calme.
Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi.
40 Et il leur dit: Pourquoi êtes-vous ainsi craintifs? Comment n’avez-vous pas de foi?
Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa?
41 Et ils furent saisis d’une grande peur, et ils dirent entre eux: Qui donc est celui-ci, que le vent même et la mer lui obéissent?
Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset.
