Job 15
1 Et Éliphaz, le Thémanite, répondit et dit:
Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 Le sage répondra-t-il avec une connaissance [qui n’est que] du vent, et gonflera-t-il sa poitrine du vent d’orient,
"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
3 Contestant en paroles qui ne profitent pas et en discours qui ne servent à rien?
Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
4 Certes tu détruis la crainte [de Dieu], et tu restreins la méditation devant Dieu.
Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
5 Car ta bouche fait connaître ton iniquité, et tu as choisi le langage des [hommes] rusés.
Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
6 Ta bouche te condamnera, et non pas moi, et tes lèvres déposent contre toi.
Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
7 Es-tu né le premier des hommes, et as-tu été enfanté avant les collines?
Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
8 As-tu entendu [ce qui se dit] dans le conseil secret de Dieu, et as-tu accaparé pour toi la sagesse?
Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
9 Que sais-tu que nous ne sachions? que comprends-tu qui ne soit également avec nous?
Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
10 Parmi nous il y a aussi des hommes à cheveux blancs et des vieillards plus âgés que ton père.
Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
11 Est-ce trop peu pour toi que les consolations de Dieu et la parole douce qui se fait entendre à toi?
Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
12 Comment ton cœur t’emporte-t-il, et comment tes yeux clignent-ils,
Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
13 Que tu tournes contre Dieu ton esprit et que tu fasses sortir de ta bouche des discours?
niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
14 Qu’est-ce que l’homme mortel, pour qu’il soit pur, et celui qui est né d’une femme, pour qu’il soit juste?
Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
15 Voici, il ne se fie pas à ses saints, et les cieux ne sont pas purs à ses yeux:
Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
16 Combien plus l’homme, qui boit l’iniquité comme l’eau, est-il abominable et corrompu!
saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
17 Je t’enseignerai, écoute-moi; et ce que j’ai vu je te le raconterai,
Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 Ce que les sages ont déclaré d’après leurs pères et n’ont pas caché; –
mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 À eux seuls la terre fut donnée, et aucun étranger ne passa au milieu d’eux: –
niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 Tous ses jours, le méchant est tourmenté, et peu d’années sont réservées à l’homme violent;
'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 La voix des choses effrayantes est dans ses oreilles; au milieu de la prospérité, le dévastateur arrive sur lui;
Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
22 Il ne croit pas revenir des ténèbres, et l’épée l’attend;
Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 Il erre çà et là pour du pain: – où en trouver? Il sait qu’à son côté un jour de ténèbres est préparé;
Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 La détresse et l’angoisse le jettent dans l’alarme, elles l’assaillent comme un roi prêt pour la mêlée.
Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 Car il a étendu sa main contre Dieu, et il s’élève contre le Tout-puissant;
Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 Il court contre lui, le cou [tendu], sous les bosses épaisses de ses boucliers.
ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 Car il a couvert sa face de sa graisse, et a rendu gras ses flancs.
koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 Et il habitera des villes ruinées, des maisons que personne n’habite, qui vont devenir des monceaux de pierres.
asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 Il ne deviendra pas riche, et son bien ne subsistera pas, et ses possessions ne s’étendront pas sur la terre.
jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 Il ne sortira pas des ténèbres; la flamme séchera ses rejetons, et il s’en ira par le souffle de sa bouche.
Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
31 Qu’il ne compte pas sur la vanité: il sera déçu, car la vanité sera sa récompense;
Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 Avant son jour, elle sera complète, et son rameau ne verdira pas.
Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 Il se défait, comme une vigne, de ses grappes vertes, et, comme un olivier, il rejette ses fleurs.
Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
34 Car la famille des impies sera stérile, et le feu dévorera les tentes [où entrent] les présents.
Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 Il conçoit la misère et enfante le malheur, et son sein prépare la tromperie.
He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
