Job 13
1 Voici, tout cela, mon œil l’a vu, mon oreille l’a entendu et l’a compris.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 Ce que vous connaissez, moi aussi je le connais; je ne vous suis pas inférieur.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Mais je parlerai au Tout-puissant, et mon plaisir sera de raisonner avec Dieu;
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 Mais pour vous, vous êtes des forgeurs de mensonges, des médecins de néant, vous tous!
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Oh! si seulement vous demeuriez dans le silence! et ce serait votre sagesse.
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Écoutez donc mon plaidoyer, et prêtez attention aux arguments de mes lèvres.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Est-ce pour Dieu que vous direz des choses iniques? Et pour lui, direz-vous ce qui est faux?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Ferez-vous acception de sa personne? Plaiderez-vous pour Dieu?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Vous est-il agréable qu’il vous sonde? Vous moquerez-vous de lui comme on se moque d’un mortel?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 Certainement il vous reprendra, si en secret vous faites acception de personnes.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Sa majesté ne vous troublera-t-elle pas? Et sa frayeur ne tombera-t-elle pas sur vous?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Vos discours sentencieux sont des proverbes de cendre, vos retranchements sont des défenses de boue.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Gardez le silence, laissez-moi, et moi je parlerai, quoi qu’il m’arrive.
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Pourquoi prendrais-je ma chair entre mes dents, et mettrais-je ma vie dans ma main?
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Voici, qu’il me tue, j’espérerai en lui; seulement, je défendrai mes voies devant lui.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 Ce sera même ma délivrance, qu’un impie n’entre pas devant sa face.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Écoutez, écoutez mon discours, et que ma déclaration [pénètre] dans vos oreilles!
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Voyez, j’exposerai [ma] juste cause: je sais que je serai justifié.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Qui est celui qui contestera avec moi? Car maintenant, si je me taisais, j’expirerais.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Seulement ne fais pas deux choses à mon égard; alors je ne me cacherai pas loin de ta face:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 Éloigne ta main de dessus moi, et que ta terreur ne me trouble pas.
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Et appelle, et moi je répondrai, ou bien je parlerai, et toi, réponds-moi!
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 Quel est le nombre de mes iniquités et de mes péchés? Fais-moi connaître ma transgression et mon péché!
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Pourquoi caches-tu ta face, et me tiens-tu pour ton ennemi?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Veux-tu épouvanter une feuille chassée [par le vent], et poursuivre du chaume sec?
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 Car tu écris des choses amères contre moi, et tu me fais hériter des iniquités de ma jeunesse;
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 Et tu mets mes pieds dans les ceps, et tu observes tous mes sentiers; tu as tracé une ligne autour des plantes de mes pieds;
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 Et celui [que tu poursuis] dépérit comme une chose pourrie, comme un vêtement que la teigne a rongé.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
