< Psaumes 55 >
1 Au maître de chant, avec instruments à cordes. Cantique de David. O Dieu, prête l'oreille à ma prière, ne te dérobe pas à mes supplications.
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
2 Ecoute-moi et réponds-moi! J'erre çà et là, plaintif et gémissant,
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
3 devant les menaces de l'ennemi, devant l'oppression du méchant! Car ils font tomber sur moi le malheur, et ils me poursuivent avec colère.
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
4 Mon cœur tremble au dedans de moi, et sur moi fondent les terreurs de la mort.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
5 La crainte et l'épouvante m'assaillent, et le frisson m'enveloppe.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
6 Et je dis: Oh! si j'avais les ailes de la colombe, je m'envolerais et m'établirais en repos;
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
7 voici que je fuirais bien loin, et je demeurerais au désert; — Séla.
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
8 je me hâterais de chercher un asile, loin du vent impétueux, loin de l'ouragan.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
9 Réduis-les à néant, Seigneur, divise leurs langues! car je vois dans la ville la violence et la discorde.
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
10 Jour et nuit ils font le tour de ses remparts; l'iniquité et la vexation sont au milieu d'elle,
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 la perversité est dans son sein, l'oppression et l'astuce ne quittent point ses places.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
12 Car ce n'est pas un ennemi qui m'outrage: je le supporterais; ce n'est pas un adversaire qui s'élève contre moi: je me cacherais devant lui.
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
13 Mais toi, tu étais un autre moi-même, mon confident et mon ami.
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
14 Nous vivions ensemble dans une douce intimité, nous allions avec la foule à la maison de Dieu.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
15 Que la mort les surprenne, qu'ils descendent vivants au schéol! Car la méchanceté est dans leur demeure, au milieu d'eux. (Sheol )
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol )
16 Pour moi, je crie vers Dieu, et Yahweh me sauvera.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
17 Le soir, le matin, au milieu du jour, je me plains, je gémis, et il entendra ma voix.
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
18 Il délivrera en paix mon âme du combat qui m'est livré, car ils sont nombreux ceux qui me font la guerre.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
19 Dieu entendra, et il les humiliera, lui qui siège éternellement sur son trône. — Séla. Car il n'y a point en eux de changement, et ils n'ont pas la crainte de Dieu.
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
20 il porte la main sur ceux qui étaient en paix avec lui, il viole son alliance.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
21 De sa bouche sortent des paroles douces comme le lait, et la guerre est dans son cœur. Ses discours sont plus onctueux que l'huile, mais ce sont des épées nues.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
22 Remets ton sort à Yahweh, et il te soutiendra; il ne laissera pas à jamais chanceler le juste.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
23 Et toi, ô Dieu, tu les feras descendre dans la fosse de perdition; les hommes de sang et de ruse ne verront pas la moitié de leurs jours. Pour moi, je mets en toi ma confiance.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.