< Psaumes 104 >

1 Mon âme, bénis Yahweh! Yahweh, mon Dieu, tu es infiniment grand, Tu es revêtu de majesté et de splendeur!
Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
2 Il s'enveloppe de lumière comme d'un manteau, il déploie les cieux comme une tente.
Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
3 Dans les eaux du ciel il bâtit sa demeure, des nuées il fait son char, il s'avance sur les ailes du vent,
Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
4 Des vents il fait ses messagers, des flammes de feu ses serviteurs.
Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
5 Il a affermi la terre sur ses bases: elle est à jamais inébranlable.
Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
6 Tu l'avais enveloppée de l'abîme comme d'un vêtement; les eaux recouvraient les montagnes.
Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
7 Elles s'enfuirent devant ta menace; au bruit de ton tonnerre, elles reculèrent épouvantées.
Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
8 Les montagnes surgirent, les vallées se creusèrent, au lieu que tu leur avais assigné.
Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
9 Tu poses une limite que les eaux ne franchiront plus: elles ne reviendront plus couvrir la terre.
Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
10 Il envoie les sources dans les vallées; elles s'écoulent entre les montagnes.
Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
11 Elles abreuvent tous les animaux des champs, les onagres viennent y étancher leur soif.
Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
12 Les oiseaux du ciel habitent sur leurs bords, et font résonner leur voix dans le feuillage.
Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
13 De sa haute demeure il arrose les montagnes; la terre se rassasie du fruit de tes œuvres.
Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
14 Il fait croître l'herbe pour les troupeaux, et les plantes pour l'usage de l'homme; Il tire le pain du sein de la terre,
Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
15 et le vin qui réjouit le cœur de l'homme; il lui donne l'huile qui brille sur sa face, et le pain qui affermit son cœur.
Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
16 Les arbres de Yahweh sont pleins de sève, et les cèdres du Liban qu'il a plantés.
Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
17 C'est là que les oiseaux font leurs nids, et la cigogne qui habite dans les cyprès.
Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
18 Les montagnes élevées sont pour les chamois, les rochers sont l'abri des gerboises.
Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
19 Il a fait la lune pour marquer les temps, et le soleil qui connaît l'heure de son coucher.
Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
20 Il amène les ténèbres, et il est nuit; aussitôt se mettent en mouvement toutes les bêtes de la forêt.
Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
21 Les lionceaux rugissent après la proie, et demandent à Dieu leur nourriture.
Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
22 Le soleil se lève: ils se retirent, et se couchent dans leurs tanières.
Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
23 L'homme sort alors pour sa tâche, et pour son travail jusqu'au soir.
Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
24 Que tes œuvres sont nombreuses, Yahweh! Tu les as toutes faites avec sagesse; La terre est remplie de tes biens.
Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
25 Voici la mer, large et vaste: là fourmillent sans nombre des animaux petits et grands;
Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
26 là se promènent les navires, et le léviathan que tu as formé pour se jouer dans les flots.
Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
27 Tous attendent de toi que tu leur donnes la nourriture en son temps.
Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
28 Tu la leur donnes, et ils la recueillent; Tu ouvres ta main, et ils se rassasient de tes biens.
Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
29 Tu caches ta face: ils sont dans l'épouvante; tu leur retire le souffle: ils expirent, et retournent dans leur poussière.
Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
30 Tu envoies ton souffle: ils sont créés, et tu renouvelles la face de la terre.
Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
31 Que la gloire de Yahweh subsiste à jamais! Que Yahweh se réjouisse de ses œuvres!
Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
32 Il regarde la terre et elle tremble; il touche les montagnes, et elles fument.
Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
33 Je veux chanter Yahweh tant que je vivrai, célébrer mon Dieu tant que j'existerai.
Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
34 Puisse mon cantique lui être agréable! Moi, je mets ma joie en Yahweh.
Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
35 Que les pécheurs disparaissent de la terre, et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis Yahweh! Alleluia!
Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!

< Psaumes 104 >