Job 13
1 Voilà que mon œil a vu tout cela, mon oreille l'a entendu et compris.
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Ce que vous savez, moi aussi je le sais, je ne vous suis en rien inférieur.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Mais je veux parler au Tout-Puissant, je veux plaider ma cause avec Dieu.
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 Car vous n'êtes que des charlatans, vous êtes tous des médecins inutiles.
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Que ne gardiez-vous le silence! Il vous eût tenu lieu de sagesse.
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Ecoutez, je vous prie, ma défense, soyez attentifs au plaidoyer de mes lèvres.
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Parlerez-vous mensonge en faveur de Dieu, pour lui, parlerez-vous tromperie?
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 Ferez-vous pour Dieu acception de personnes, vous constituerez-vous avocats?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 Vous en saura-t-il gré, s'il sonde vos cœurs? Le tromperez-vous comme on trompe un homme?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Certainement il vous condamnera, si vous faites en secret acception de personnes.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Oui, sa majesté vous épouvantera, ses terreurs tomberont sur vous.
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Vos arguments sont des raisons de poussière, vos forteresses sont des forteresses d'argile.
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Taisez-vous, laissez-moi, je veux parler; il m'en arrivera ce qu'il pourra.
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Je veux prendre ma chair entre les dents, je veux mettre mon âme dans ma main.
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Quand il me tuerait, que je n'aurais rien à espérer, je défendrai devant lui ma conduite.
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Mais il sera mon salut, car l'impie ne saurait paraître en sa présence.
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Ecoutez donc mes paroles, prêtez l'oreille à mon discours.
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Voici que j'ai préparé ma cause, je sais que je serai justifié.
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Est-il quelqu'un qui veuille plaider contre moi? A l'instant même je veux me taire et mourir.
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Seulement épargne-moi deux choses, ô Dieu, et je ne me cacherai pas devant ta face:
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 éloigne ta main de dessus moi, et que tes terreurs ne m'épouvantent plus.
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Après cela, appelle, et je répondrai; ou bien je parlerai d'abord, et tu me répondras.
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Quel est le nombre de mes iniquités et de mes péchés? Fais-moi connaître mes transgressions et mes offenses.
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Pourquoi cacher ainsi ton visage, et me regarder comme ton ennemi!
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Veux-tu donc effrayer une feuille agitée par le vent, poursuivre une paille desséchée,
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 pour que tu écrives contre moi des choses amères, pour que tu m'imputes les fautes de ma jeunesse,
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 pour que tu mettes mes pieds dans les ceps, que tu observes toutes mes démarches, que tu traces une limite à la plante de mes pieds,
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 alors que mon corps se consume comme un bois vermoulu, comme un vêtement que dévore la teigne.
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
