Psaumes 66
1 Au maître de chant. Cantique. Psaume. Pousse vers Dieu des cris de joie, terre entière!
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.
2 Chantez la gloire de son nom, célébrez magnifiquement ses louanges!
Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.
3 Dites à Dieu: « Que tes œuvres sont redoutables! A cause de ta toute-puissance, tes ennemis te flattent.
Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.
4 Que toute la terre se prosterne devant toi, qu’elle chante en ton honneur, qu’elle chante ton nom! » — Séla.
Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, (Sela)
5 Venez et contemplez les œuvres de Dieu! Il est redoutable dans ses desseins sur les fils de l’homme.
Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.
6 Il a changé la mer en une terre sèche, on a passé le fleuve à pied; alors nous nous réjouîmes en lui.
Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.
7 Il règne éternellement par sa puissance; ses yeux observent les nations: que les rebelles ne s’élèvent point! — Séla.
Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, (Sela)
8 Peuples, bénissez notre Dieu, faites retentir sa louange!
Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,
9 Il a conservé la vie à notre âme, et n’a pas permis que notre pied chancelât.
Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.
10 Car tu nous as éprouvés, ô Dieu, tu nous as fait passer au creuset, comme l’argent.
Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.
11 Tu nous as conduits dans le filet, tu as mis sur nos reins un fardeau.
Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.
12 Tu as fait marcher des hommes sur nos têtes; nous avons passé par le feu et par l’eau; mais tu nous en as tirés pour nous combler de biens.
Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.
13 Je viens dans ta maison avec des holocaustes, pour m’acquitter envers toi de mes vœux,
Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,
14 que mes lèvres ont proférés, que ma bouche a prononcés au jour de ma détresse.
Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.
15 Je t’offre des brebis grasses en holocauste, avec la fumée des béliers; j’immole le taureau avec le jeune bouc. — Séla.
Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, (Sela)
16 Venez, écoutez, et je vous raconterai, à vous tous qui craignez Dieu, ce qu’il a fait à mon âme.
Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
17 J’ai crié vers lui de ma bouche, et sa louange était sur ma langue.
Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.
18 Si j’avais vu l’iniquité dans mon cœur, le Seigneur ne m’exaucerait pas.
Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.
19 Mais Dieu m’a exaucé, il a été attentif à la voix de ma prière.
Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.
20 Béni soit Dieu, qui n’a pas repoussé ma prière, et n’a pas éloigné de moi sa grâce!
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
