Psaumes 56

1 Au maître de chant. Sur la Colombe muette des pays lointains. Hymne de David. Lorsque les Philistins le saisirent à Geth. Aie pitié de moi, ô Dieu, car l’homme s’acharne après moi; tout le jour on me fait la guerre, on me persécute.

Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.

2 Tout le jour mes adversaires me harcèlent; car ils sont nombreux ceux qui me combattent le front levé.

Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.

3 Quand je suis dans la crainte, je me confie en toi.

Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.

4 Par le secours de Dieu, je célébrerai l’accomplissement de sa parole. Je me confie en Dieu, je ne crains rien: que peut me faire un faible mortel?

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?

5 Sans cesse ils enveniment mes paroles, toutes leurs pensées sont contre moi pour me perdre.

Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.

6 Ils complotent, ils apostent des espions, ils observent mes traces, parce qu’ils en veulent à ma vie.

He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.

7 Chargés de tant de crimes, échapperont-ils? Dans ta colère, ô Dieu, abats les peuples!

Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.

8 Tu as compté les pas de ma vie errante, tu as recueilli mes larmes dans ton outre: ne sont-elles pas inscrites dans ton livre?

Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?

9 Alors mes ennemis retourneront en arrière, au jour où je t’invoquerai; je le sais, Dieu est pour moi.

Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.

10 Par le secours de Dieu, je célébrerai l’accomplissement de sa parole; par le secours de Yahweh, je célébrerai l’accomplissement de sa promesse.

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.

11 Je me confie en Dieu, je ne crains rien: Que peut me faire un faible mortel?

Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?

12 Les vœux que je t’ai faits, ô Dieu, j’ai à les acquitter; je t’offrirai des sacrifices d’actions de grâces.

Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.

13 Car tu as délivré mon âme de la mort, — n’as-tu pas préservé mes pieds de la chute? — afin que je marche devant Dieu à la lumière des vivants.

Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.